Linux – Wikipedia

Linux – Wikipedia
Siirry sisältöön
Wikipediasta
(Ohjattu sivulta
GNU/Linux
Tämä artikkeli käsittelee Linux-käyttöjärjestelmäperhettä. Linux tarkoittaa myös käyttöjärjestelmän ydintä
Linux
9885 Linux
on asteroidi. Jakeluista kertoo
Linux-jakelu
Linux
Kehittäjä
Linus Torvalds
ja monia muita
Tuoteperhe
Unixin kaltainen
Toiminnallinen tila
toiminnassa
Julkaistu
5. lokakuuta
1991
Ydin
Linux
Suoritintuki
useita,
luettelo
Työpöytäohjelmisto
graafinen
X Window System
Wayland
) ja
komentoliittymä
Lähdekoodimalli
enimmäkseen
avoin
ja osin
suljettu lähdekoodi
Lisenssi
Apache
BSD
GPL
ja muita
Uutisryhmä
comp.os.linux
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Infobox OK
Nimi-testi OK
Linux
viittaa
Linux-ydintä
käyttävien
Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien
perheeseen.
Linuxia voi käyttää monissa tietokonelaitteissa, muun muassa
matkapuhelimissa
taulutietokoneissa
pelikonsoleissa
palvelimissa
ja
supertietokoneissa
Linux on maailman käytetyin palvelinkäyttöjärjestelmä ja sitä käyttävät kaikki
TOP500
-listalla mukana olevat maailman tehokkaimmat supertietokoneet.
Linux soveltuu myös pelikäyttöön: noin 75
% tuhannesta suosituimmasta
Steam
-pelistä toimii jo Linuxilla.
Kuitenkaan kaikki pelit eivät vielä Linuxilla toimi.
Nimi ”Linux” tulee Linux-ytimestä, jonka alun perin kehitti
Linus Torvalds
vuonna 1991. Linuxista käytetään joskus
Free Software Foundationin
suosittelemaa nimeä
GNU/Linux
, sillä tyypillisessä Linux-käyttöjärjestelmässä
GNU
-projektin ohjelmistot muodostavat osan järjestelmästä, tai tahdotaan huomioida GNU-projektin osuus vapaiden käyttöjärjestelmien kehityksessä.
10
Linux on tunnettu esimerkki yhteistyöstä
vapaiden
ja
avoimen lähdekoodin
ohjelmistojen kehityksessä: useimmiten kuka tahansa saa vapaasti käyttää, muokata ja levittää ohjelmistojen
lähdekoodia
sekä kaupallisesti että epäkaupallisesti erilaisten
lisenssien
, kuten
GPL
-lisenssin ehdoilla.
Linuxia levitetään yleensä tuotteistettuina
jakelupaketteina
johon jakelija on koostanut jakelun käyttötarkoituksen mukaisen joukon ohjelmistoja ja ohjelmakirjastoja sekä asennuspaketin lisäksi yleensä myös
pakettivaraston
lisäohjelmien ja päivitysten asentamiseksi. Jakelun tuottaja hoitaa jakelun kehitystä ja käyttäjätukea, vaikkakin itse ohjelmistot tulevat lukuisilta muilta itsenäisiltä tahoilta. Joitain suosittuja valtavirtaa edustavia Linux-jakelupaketteja ovat
Debian
(ja sen johdannaiset kuten
Ubuntu
),
Fedora
ja
openSUSE
Varsinkin työpöytäkäyttöön suunnattu jakelu sisältää yleensä graafisen ympäristön, johon kuuluu
X Window System
-ikkunointijärjestelmä sekä esimerkiksi
GNOME
ja
KDE
-työpöytäympäristöt. Vanhemmille tai vähemmän tehokkaille tietokoneille suunnatut jakelupaketit saattavat käyttää kevyempiä työpöytäympäristöjä, kuten
LXDE
tai
Xfce
. Palvelinkäyttöön tarkoitetussa jakelussa graafinen ympäristö saatetaan jättää kokonaan pois. Koska Linuxia saa jakaa eteenpäin vapaasti, kuka tahansa voi luoda jakelupaketin mihin tahansa tarkoitukseen. Työpöytäympäristössä Linuxissa yleisesti käytettyjä ohjelmia ovat
Mozilla Firefox
-selain,
LibreOffice
-toimisto-ohjelmisto ja
GIMP
-kuvankäsittelyohjelma.
Historia
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Unixiin
perustuvat käyttöjärjestelmät alkoivat levitä 1970–80-luvulla. Suorituskykynsä ja joustavuutensa ansiosta Unixista tuli pian suosituin käyttöjärjestelmä yliopistojen palvelimilla ja työasemilla.
AT&T:llä
ei ollut lupaa myydä käyttöjärjestelmäänsä ja päätyi levittämään sitä
lähdekoodien
kanssa halukkaille nimellistä maksua vastaan.
11
AT&T:n tiukan "ei tukea" -säännön johdosta sai alkunsa käyttäjäryhmät, kuten
USENIX
ja käyttäjien tekemät muutokset.
12
Berkeleyn kampuksella
(UCB) sai alkunsa
Berkeley Unix
(BSD), jonka muutoksia päätyi myös takaisin AT&T:n Unixiin.
13
AT&T:n Unixin vapaa levittäminen päättyi vuonna 1984, kun AT&T pilkottiin Yhdysvaltain hallituksen määräyksestä.
14
1980-luvun lopulla alkoivat
Unix-sodat
, jotka olivat eri tahojen välinen kiista Unixin standardoinnista ja omistuksesta. Kiistat johtivat
POSIX
-standardin luomiseen, mutta kiistojen seurauksena kilpailijat olivat vahvemmassa asemassa markkinoilla.
15
16
Professori
Andrew Tanenbaum
oli kehittänyt aiemmin opetustarkoituksiin oman Unix-tyyppisen käyttöjärjestelmänsä,
Minixin
. Suomalainen
Helsingin yliopiston
opiskelija
Linus Torvalds
halusi käyttää Unix-tyyppistä käyttöjärjestelmää 386-PC:ssään mutta piti Minixia liian alkeellisena ja alkoi kehittämään omaa
pääteohjelmaansa
, josta myöhemmin kehittyi
Linux-ydin
25. elokuuta
1991
Linus Torvalds laittoi
comp.os.minix
-uutisryhmään viestin, jossa hän kertoi olevansa tekemässä vapaata käyttöjärjestelmää
17
. Tätä päivämäärää on sittemmin pidetty Linuxin syntymäpäivänä. Uutisryhmä
comp.os.linux
on perustettu 31. maaliskuuta 1992 (hieman tätä ennen oli perustettu
alt.os.linux
-ryhmä).
18
19
Sittemmin Torvalds on johtanut
Linux-ytimen
kehitystyötä osallistumatta kuitenkaan itse käyttöjärjestelmän levitysversioiden tai niihin sisältyvien muiden ohjelmien kehittämiseen.
Teknillisen korkeakoulun
assistentti
Ari Lemmke
tarjoutui antamaan käyttöjärjestelmälle levytilaa yliopiston
FTP
-palvelimelta, jotta sen tiedostoja voisi jakaa internetissä. Torvalds ehdotti nimeä
Freax
20
Lemmke piti enemmän toisesta Torvaldsin käyttämästä työnimestä,
Linux
, ja antoi palvelimen alihakemistolle nimen
/pub/OS/Linux
21
Torvalds hyväksyi nimen.
22
Ytimen lisäksi Torvalds oli itse tehnyt käännökset
bash
-komentorivitulkista ja
GCC
-kääntäjästä.
23
24
0.11-version myötä jaettavana oli myös muita ohjelmia (gcc, bash,
make
uemacs
tar
).
25
26
1990-luvun alussa AT&T haastoi
Berkeley Software Designin
ja
Kalifornian yliopiston
oikeuteen väittäen BSD:n sisältävän AT&T:n omistamaa ohjelmakoodia.
27
Osana kiistan sovitusta BSD:n ohjelmakoodista osa toteutettiin uudestaan, osa poistettiin ja osaan lisättiin maininta AT&T:n
tekijänoikeudesta
28
Tämä johti
386BSD
:n kehitykseen, mutta tämän kehittäjät päätyivät erimielisyyksiin, jotka vaikeuttivat projektia.
28
29
386BSD:n kehitystyö oli hidasta ja lisäksi kehittäjä ei halunnut tehdä siitä yhteensopivaa monien laitteiden kanssa – 386BSD vaati muun muassa
80387
matematiikkasuorittimen
30
31
386BSD tuli lähdekoodin kanssa mutta sisälsi rajoittavan tekijänoikeuden ja maksoi myös paljon (lähtöhinta 995
dollaria
).
26
Ensimmäinen versio Linuxista julkaistiin joitakin kuukausia ennen 386BSD:n ensimmäistä versiota, ja osa entisiä BSD-kehittäjiä siirtyi Linuxin pariin.
29
32
Torvalds on sanonut, että olisi liittynyt 386BSD:n kehitykseen, jos olisi tiennyt siitä ennen Linuxin aloittamista.
29
386BSD hajosi vuonna 1993 kahteen projektiin, jotka ovat
NetBSD
ja
OpenBSD
33
Kun lisäksi ilmestyi kolmas BSD, kehitystyö hajaantui pahasti. Linux-ytimen kehittäjätiimi pysyi kuitenkin yhtenäisenä.
33
Vuosina 1991 ja 1992
Windowsissa
ei ollut muistisuojausta, mistä johtuen muun muassa
Lars Wirzenius
kokeili Linuxia.
30
Wirzenius oli varhainen
alpha-testaaja
ja osallistui
The Linux System Administrator's Guide
-oppaan kirjoittamiseen.
26
34
Yhdysvaltalaisen
Richard Stallmanin
Free Software Foundation
(FSF) taas on työstänyt käyttöjärjestelmän
GNU
-osia 1980-luvun puolivälistä lähtien.
MIT:n
tekoälylaboratoriossa työskennelleen Stallmanin päämääränä oli koota kokonainen vapaa käyttöjärjestelmä, jolle hän antoi nimen GNU (
engl.
GNU's Not Unix
suom.
GNU ei ole Unix
). GNU-projekti oli käynnistynyt jo 1983, ja sen rakentajat olivat koonneet vapaista GNU-työkaluista ja kirjastoista miltei valmiin käyttöjärjestelmän, ainoastaan
käyttöjärjestelmän ydin
eli kernel puuttui. Ydin on välttämätön käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta, joten GNU-yhteisö kehitteli omaa
Hurd
-nimistä ydintä. Ennen tämän valmistumista Linus Torvalds alkoi kehittämään omaa ydintään, josta syntyikin
Linux
. Hurdin kehitys hidastui Linuxin otettua sen paikan.
Stallmanin ideologian taustalla on ohjelmien vapaus. Hän alkoi puhua
vapaista ohjelmista
, joita kuka tahansa saa vapaasti käyttää, muokata ja levittää, ja kehitti ajatuksensa peruskiveksi
GNU GPL
-lisenssin. Lisenssi takaa, että kenellä tahansa on oikeus tehdä ohjelmaan muutoksia ja levittää muunneltua versiota haluamallaan tavalla, kunhan samat oikeudet säilyvät myös uudessa versiossa. Ohjelman julkaisun ohessa pitää tarjota saataville myös
lähdekoodi
, jonka avulla toisten ohjelmoijien on helppo lähteä tekemään muutoksia.
Torvaldsin alkuperäinen tavoite ytimen lisenssissä oli säilyttää se ilmaisena eikä niinkään vapaan ideologian mukaisena.
35
Kun Linuxin jakelijat toivoivat keräävänsä kustannukset takaisin, Torvalds totesi rahaan liittyvän rajoitteen olevan virhe ja esitti itse kirjoittamansa lisenssin korvaajaksi GNU GPL -lisenssiä (
GPLv2
) version 0.12 yhteydessä.
36
35
Lisenssimuutos mahdollisti sen, että myös kaupalliset yritykset voivat kehittää Linux-jakeluita ja myydä niitä eteenpäin.
35
Torvalds on tarkentanut, että käyttäjäsovellukset eivät ole riippuvaisia ytimen lähdekoodista eivätkä siten rajoitu samaan lisenssiin.
37
Vaikka Torvalds ei ollut omaksunut Free Software Foundationin poliittista asennetta, valitsi hän silti GPL-lisenssin kehittämälleen käyttöjärjestelmän ytimelle. Hän perusteli tätä sanoen, että kuuden kuukauden työstä olisi kiva saada jotain takaisin itselleen ja GPL-lisenssin ansiosta hän ainakin saisi aina nähdä, miten hänen koodiaan on muokattu eteenpäin. Lisäksi hän oli kuullut Stallmanin luennon
TKK
:lla vuonna 1991, ja vaikkei hän ollut varsinaisesti samaa mieltä sen sanoman kanssa, hän on todennut, että jokin osa puheesta ilmeisesti upposi. Historiallisena taustana tässä myös on, että Stallmanin laatimat GPL-lisensoidut GNU-työkalut (etenkin GNU Emacs -tekstieditori, GCC-kääntäjä ja GDB-debugger) olivat 1980-luvun loppuun mennessä jo saavuttaneet legendaarisen maineen hakkerien keskuudessa, ja myös GPL-lisenssi oli monien taitavien ohjelmoijien suosima. GPL-lisenssi vaihtui Linuxiin versiossa 0.12, joka oli myös ensimmäinen versio, johon otettiin mukaan GNU-projektin GCC-kääntäjä täysin integroituneena.
38
Torvalds on sanonut, ettei halua rajoittaa, mitä hänen koodillaan tehdään, mutta haluaa heidän parannuksiaan takaisin.
39
Vuonna
1992
Yggdrasil Linux/GNU/X
-jakelu yhdisti
Linux-ytimen
GNU
-ohjelmiston ja
X Window System
-ohjelmistot yhdeksi jakeluksi.
40
Mark Bolzern
vakuutti saksalaisen
Multisoft
-yrityksen siirtämään Linuxille
Flagship
-ohjelmansa, josta tuli ensimmäinen Linuxille julkaistu kaupallinen tietokoneohjelma.
40
Ensimmäinen uusi alusta, jolle Linux siirrettiin, oli
Motorola 68000
-suorittimia käyttävät
Amiga
-tietokoneet, mutta ratkaisu kirjoitti uusiksi osia koodista, ja sen voi katsoa olevan haarauma Linuxin kaltaiselle käyttöjärjestelmälle.
DEC Alpha
-suorittimille tehty tuki oli ensimmäinen kerta, kun Linuxin ohjelmakoodista tehtiin siirrettävää.
41
Useiden yrityksien tukemana Linux-
tavaramerkin
omistusoikeus ratkaistiin oikeudenkäynnissä ja luovutettiin Torvaldsille.
42
43
Unity-työpöytää käyttävä
Ubuntu
on maineeltaan käyttäjäystävällisenä helpottanut kynnystä siirtyä Linuxiin aloittelijoiden keskuudessa.
44
Ubuntuun perustuva
Linux Mint
on yksi suosituimmista jakeluista.
Linuxia ja
Maemo
-käyttöliittymää käyttävä
Nokia 770
Linux-jakelut ja sovellukset
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkelit
Linux-jakelu
ja
Luettelo Linux-jakeluista
Linux-järjestelmien komponentteja ja valintavaihtoehtoja.)
Jakelupaketti
jakelu
levitysversio
distribuutio
tai
distro
engl.
distribution
)) on Linux-nimellä levitettävä, useita valmiiksi
tuotteistettuja
ohjelmistokokoelmia asennus- ja ylläpito-ohjelmineen sisältävä käyttöjärjestelmä. Osa jakeluista on eri yhteisöjen tai yksittäisten henkilöiden kokoamia, eikä niillä tavoitella voittoa. Osa jakeluista taas on kaupallisia. Jakelut voivat tähdätä eri käyttökohteisiin kuten koulutukseen, alueisiin tai
lokalisointeihin
, erityiseen vakauteen tai turvallisuuteen, eri laitteistoihin ja niin edelleen. Jakeluita on satoja.
45
Lokalisointi ja kansainvälistäminen sisältää muun muassa kielen, numeroiden esitysmuodot, aikamuodot ja niin edelleen.
46
Linux on historian eniten eri laitteistoalustoja tukeva käyttöjärjestelmä.
47
Jakelu on tyypillisesti kokonainen
käyttöjärjestelmä
, joka koostuu Linux-ytimen lisäksi muun muassa
kirjastoista
graafisesta käyttöliittymästä
(joista yleisimmät ovat
KDE
GNOME
Xfce
ja
Cinnamon
48
),
järjestelmäohjelmista
sekä käyttäjälle tarkoitetuista
sovellusohjelmista
, joita ovat muun muassa toimisto-, internet- ja tietokantasovellukset.
49
Komentotulkkeja
on saatavilla useita.
50
51
Jakeluiden asentamiseen ja käyttämiseen on usein saatavana teknistä tukea kaupallisena palveluna jakelulta tai kolmansilta tahoilta. Ohjeita löytyy usein myös
keskustelupalstoilta
wiki
-sivuilta, jakelun toimittajilta ja käyttäjäyhteisöltä.
Kaupallisten jakeluiden etuna on usein viimeistellympi kokonaisuus, huomion kiinnittäminen yleiseen käytettävyyteen, asiakastuki ja kattavat ohjeet jakelun keskeisten osien osalta. Yleensä kaupallisetkin jakelut ovat saatavissa ilmaiseksi, mutta ilman kaupallista asiakastukea ja joskus ilman joitakin
ei-vapaita
osia. Joskus jakelun ilmainen versio toimii tuotekehityksen osana eikä vastaa varsinaista kaupallista tuotetta.
Jakelupaketin kehittäjä voi olla kaupallinen yritys (esimerkiksi
Red Hat
Canonical
tai
SuSE
), vapaaehtoisten muodostama yhteisö tai yksittäinen harrastaja, joka on joko kopioinut jonkin aiemman jakelun ja muuntanut sen vastaamaan omia toiveitaan tai paketoinut lähdekoodeista omansa. Myös esimerkiksi valtiolliset tahot ovat kehittäneet jakeluita kansalliseen tarpeeseen. Vapaasta ja avoimesta lähdekoodimallista johtuen kuka tahansa voi kehittää oman jakelun. Tämän seurauksena jakeluita on useita tuhansia. Lisäksi jakeluista tehdään erikoisversioita, jotka eivät ole varsinaisia jakeluita mutta ne voidaan ensiasentaa siinä muodossa.
Jakeluiden spektri yltää ”kaikenkattavista” yleisjakeluista hyvin erikoistuneisiin jakeluihin.
52
Erikoistuneita jakeluita ovat esimerkiksi tietokoneen korjaukseen tarkoitetut
53
sekä
pilvipalvelu
-,
palomuuri
-,
reititin
- tai
NAS
-palvelin käyttöön tarkoitetut jakelut.
54
Linux Standard Base
on
ISO
-standardi (ISO/IEC 23360-1:2006), joka määrittää järjestelmän rajapinnat käännetyille sovelluksille sekä minimaalisen ympäristön asennusohjelmia varten.
55
Linux Standard Base pyrkii yhteensopivuuteen useiden Unix-standardien kanssa kuten
POSIX
ja
Single UNIX Specification
56
Linuxille on myös kehitetty tukea
Intel Binary Compatibility Standardille
(iBCS2) eri alustoille julkaistujen ohjelmien ajamiseen.
57
Käyttökohteita
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Myötäpäivään vasemmasta yläkulmasta:
Nexus 5X
Android-käyttöjärjestelmällä,
Chromebook
-laitteita,
palvelintietokone
, lentokoneen viihdejärjestelmä käynnistymässä.
Sulautettu Linux
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Linuxia käytetään myös
kämmentietokoneissa
ja
matkapuhelimissa
, kotikäyttöön tarkoitetuissa ADSL-modeemeissa, WLAN-tukiasemissa ja palomuureissa sekä teollisissa laitteissa
sulautettuna käyttöjärjestelmänä
Sulautetuissa järjestelmissä GNU-projektin työkalut korvataan usein kevyemmillä, kuten
BusyBox
-työkaluilla ja joskus myös
GNU C Library
kevyemmällä vaihtoehdolla kuten
uClibc
Suomalainen
Nokia
käytti
Maemoa
, joka myöhemmin yhdistyi Intelin
Moblin
-projektin kanssa
MeeGoksi
58
Osin Meegon pohjalta
Jolla
kehitti
Sailfish OS:n
. Myös Googlen omistama monissa älypuhelimissa ja
taulutietokoneissa
käytetty
Android
käyttää Linux-ydintä. Huhtikuussa 2017 Android ohitti suosiossa Windowsin ja siitä tuli maailman käytetyin käyttöjärjestelmä, kun lukuihin lasketaan kaikki internetiin kytketyt laitteet.
59
60
Sulautettujen Linuxien erikoistapauksia ovat käyttöjärjestelmät, joiden tarkoituksena on saada esimerkiksi
pelikonsoli
, kuten
PlayStation
tai
Xbox
, toimimaan kotitietokoneena. Medialaitteet kuten
TiVo
käyttävät Linuxia.
61
Muita käyttökohteita ovat muun muassa
Amazon Kindle
62
Linux Foundationin raportin (2017) mukaan Linuxilla on 62 prosentin osuus sulautettujen käyttöjärjestelmien markkinoista.
63
64
Esineiden internet
-laitteissa Linuxilla on 80
% osuus markkinoista (2017).
65
Yocto Project
on Linux Foundationin yhteistyöprojekti eli kattoprojekti sulautettujen järjestelmien kehitystyölle. Projektissa ovat mukana laitteistovalmistajat ja ohjelmistokehittäjät. Projekti yhdistää työkaluja, konfigurointiin tarvittavaa metadataa, ohjelmakirjastoja ja käyttöliittymiä.
66
Automotive Grade Linux
on
autoteollisuudelle
tarkoitettu projekti.
67
Mazda
ja
Toyota
ilmoittivat vuonna 2017 aikeestaan kehittää yhdessä Linux-pohjainen alusta autoihin.
68
Audi
on siirtynyt Linux-pohjaiseen
Android Auto
-alustaan.
69
70
BMW
käyttää Linuxia sekä autoihin että tuotantolinjoihin.
71
Elektrobitin Linux-jakelu on saanut TÜV Nordilta hyväksynnän ISO 26262 ja IEC 61508 standardien mukaisesti. Elektrobit on kehittänyt ratkaisunsa Canonicalin kanssa.
72
Linuxista on kehitetty
UClinux
-versio mikrokontrollereille, joissa ei ole
muistinhallintayksikköä
: projekti on myöhemmin integroitu ytimen päähaaraan.
73
Reaaliaikainen Linux
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Real-Time Linux
Linux-ytimestä on myös
reaaliaikainen
versio, joka tunnetaan nimellä
engl.
Real-Time Linux, RTL
74
Vuodesta 2005 kehitetty muutossarja on kokonaan mukana Linux-ytimen versiossa 6.12. Muutoksia on liitetty asteittain pääsarjan ytimeen, muun muassa NO_HZ-ominaisuus virrankulutuksen vähentämiseen on lisätty aiemmin. Muutokset on tarkoitettu tietokoneohjattujen teollisuuskoneiden kuten hitsauslasereiden ohjaamiseen, mutta varhaisimmat käyttäjät olivat usein muusikoita.
75
76
Aikaisemmin RTL:stä on myös käytetty nimiä
RT-Patch
ja
RT PREEMPT
sekä
PREEMPT_RT
SpaceX
käyttää Linuxia ja PREEMPT_RT-versiota muun muassa Falcon-raketeissaan ja Dragon-aluksessa.
77
78
Myös
Starlink
-satelliitit käyttävät Linuxia.
79
SpaceX käyttää työkaluja kuten
ftrace
ja
gdb
80
Supertietokoneet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Syksyn 2017 supertietokoneiden
TOP500
-listalla jokainen kone käytti Linuxia.
81
Ensimmäisen kerran Linuxia käyttävä tietokone esiintyi TOP500-listalla vuonna 1998.
81
Vuonna 1998 Sun Microsystems ja SGI kattoivat 46
% TOP500-listan supertietokoneista ja Linux 0,2
% (yksi järjestelmä).
82
Vuonna 2005 Sunilla oli 0,8
% (neljä järjestelmää), SGI:llä oli 3,6
% ja Linuxia käytti 72
%.
82
IBM kasvoi 21
%:sta 44
%:iin vuosina 1998
2005 johtuen panostuksesta Linux-järjestelmiin.
82
Eräät supertietokoneet perustuvat NASA:n Goddard Space Flight Centerissa kehitettyyn
Beowulf-klusterimalliin
83
81
Marraskuussa 2017 kaikki TOP500-listalla olevat supertietokoneet käyttivät Linuxia, ja niistä 437 käytti klusterointia.
81
Linux-ydin tukee heterogeenista muistihallintaa (HMM), joka mahdollistaa saman prosessimuistin käytön grafiikkaprosessorille (GPU) ja suorittimelle (CPU): 102 järjestelmää TOP500-listalla käytti GPU-tekniikkaa vuonna 2017.
81
84
Scientific Linux
on
Fermilabin
sponsoroima jakelu.
85
86
Muita tieteelliseen käyttöön suunnattuja (ei välttämättä supertietokoneisiin) ovat Bio-Linux, Poseidon Linux, NHSbuntu.
86
Eräitä Linuxia käyttäviä supertietokoneita:
K computer
IBM Sequoia
Columbia
Summit
Suurtietokoneet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Suurtietokoneissa
Linuxia käytetään kustannuksien alentamiseen. Gartnerin arvioiden mukaan kolmannes
IBM:n
System z
-asiakkaista käyttää Linuxia.
87
Suurtietokoneissa kilpailevat
Red Hat Enterprise Linux
(RHEL) ja
SUSE Linux Enterprise Server
(SLES).
88
Vuonna 2015 ilmoitettiin
Ubuntun
tulosta suurtietokoneille.
89
Vuonna 2001 IBM ilmoitti käyttävänsä miljardi dollaria sinä vuonna Linuxiin.
90
IBM:n varatoimitusjohtajan mukaan suurin osa siitä on saatu takaisin ensimmäisenä vuotena ohjelmistojen ja järjestelmien myynnistä.
90
Palvelinkäyttö
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Palvelinkäyttö
on yksi Linuxin yleisimmistä käyttökohteista.
LAMP
-käsite syntyi ohjelmistoyhdistelmästä, jossa Linuxissa ajetaan Apache-verkkopalvelinta, MySQL-tietokantaa ja PHP-komentosarjakieltä. Verkkosivustojen palvelujen lisäksi muun muassa
DNS
-nimipalvelut ja
sähköpostipalvelimet
käyttävät Linuxia.
Netcraftin helmikuussa 2010 luotettavimmiksi listaamista verkkosivustoista kuusi kymmenestä ajoi Linuxia, kaksi FreeBSD:tä, yksi Windowsia ja yksi tuntematon alusta.
91
W3Techsin
mukaan Unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien osuus on vuonna 2025 88,8 prosenttia ja Windowsin 11,4 prosenttia
92
Vuonna 2025 Unix-tyyppisistä palvelimista 63 prosenttia on Linuxia ja 36,9
% tunnistamattomia sekä 0,1
% BSD-pohjaisia.
93
W3Cookin mukaan Linuxia käyttivät vuonna 2015 94
% verkkopalvelimista loppujen kuuden prosentien jakaantuen FreeBSD:lle ja Windowsille.
94
W3Cookin analyysin mukaan maailman miljoonasta kärkipään verkkopalvelimesta 96,3 prosenttia käyttää Linuxia lopun jakaantuessa Windowsin ja FreeBSD:n kesken.
95
Hostingtribunal.comin mukaan vuonna 2019 96,3
% miljardista kärkipään palvelimesta käytti Linuxia.
96
Verkkopalvelimien palauttamista tiedoista voidaan kytkeä pois tietoja, jonka seurauksena vain osa palvelimista palauttaa riittävästi tietoa käyttöjärjestelmän tunnistamiseen.
97
IDC:n mukaan vuonna 2012 ensiasennuksien perusteella (asennettuna toimitettuun palvelimeen) Linux-palvelimilla oli 18,4
% osuus kun muilla Unix-palvelimilla oli 24,2
% osuus ja Windowsilla 45,8
% osuus.
98
IDC Korean mukaan Linuxilla oli 50,4
% osuus vuonna 2016 ja Windowsilla 49,4
% x86-palvelimista.
99
Hypervisor
-perusteiset
virtualisointipalvelut
ja kevyemmät
säiliöintipalvelut
ovat tuoreempia käyttökohteita kuin perinteiset verkkopalvelimet.
Rackspacen mukaan
pilvipalveluiden
kuormasta 90
% suoritetaan Linuxilla (2020).
64
Myös Linux Foundationin raportin (2017) mukaan 90 prosenttia pilvipalveluista suoritetaan Linuxilla.
63
Microsoftin omassa Azure-palvelussa Linux ohitti Windowsin vuonna 2019.
100
Vuonna 1999 useimmat
tietokannan hallintajärjestelmiä
kehittävät tahot tarjosivat ohjelmistojaan Linuxille mukaan lukien Oracle, IBM, Informix ja Sybase.
101
Tavallisia tietokantaohjelmistoja Linuxille ovat muun muassa
Oracle
IBM DB2
PostgreSQL
MySQL
ja
MariaDB
. Lisäksi on suurille datamäärille (
Big data
) suunnattuja ratkaisuja kuten
Apache Hadoop
Apache Spark
ja
Google File System
muistitietokantoja
kuten
Memcached
ja
Redis
, sekä useita muita nk.
NoSQL
-järjestelmiä.
Liikevaihdon perusteella vuonna 2013 Linuxilla suoritettiin 30
% tietokantajärjestelmistä, 37
% Windowsilla ja 25
% muilla Unix-pohjaisilla järjestelmillä.
102
Työpöytäkäyttö
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Useat jakelut painottavat työpöytäkäyttöä ja sisältävät oletuksena toimisto-ohjelmistopaketin. Toimisto-ohjelmistoja on irrallisina sekä paketteja, joista suosituimmat ovat
LibreOffice
ja
Apache OpenOffice
103
Graafinen ikkunointijärjestelmä on useiden
Unix
-tyylisten käyttöjärjestelmien tapaan
X Window System
, mutta
Wayland
-järjestelmä on yleistynyt.
104
105
Työpöytäympäristöjä
on saatavilla useita mukaan lukien
KDE
Gnome
Cinnamon
Budgie
MATE
Enlightenment
LXQt
ja
Xfce
106
107
Elokuva- ja musiikkituotanto
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Monet ammattimaiset elokuvantuottajat ja elokuvastudiot, kuten
Industrial Light & Magic
DreamWorks
Pixar
ja
Weta Digital
käyttävät Linuxia tehdessään elokuvia.
108
109
110
111
Esimerkiksi
Titanic
ja
Star Wars: Episodi II – Kloonien hyökkäys
on tuotettu Linuxilla.
112
108
Eduksi on sanottu laadun parantuminen, koska tuotannon aikana halutusta realismista joudutaan tinkimään laskentakapasiteetin puutteen vuoksi ja enemmän laskentatehoa mahdollistaa enemmän käyttäjän hallintaa.
108
Elokuvatuotannossa käytettyjä Linuxille saatavia ohjelmistoja ovat muun muassa
Nuke
RenderMan
ja
Houdini
113
110
114
Ammattimaiseen äänenkäsittelyyn on monia ohjelmistoja, esimerkiksi
Ardour
115
Linux on korvannut aiemmin dominoineen SGI:n
IRIXin
visuaalisten tehosteiden
tekijöiden käyttämänä alustana.
116
117
Kyselyn mukaan Linux on käytössä 60 prosentissa
työasemista
tehosteita ja animaatioita tekevissä studioissa.
118
Yleisimmät Linux-jakelut tässä tarkoituksessa ovat CentOS ja Rocky Linux.
119
Academy Software Foundation (ASWF) on Linux Foundationin kanssa toimiva yhteistyöprojekti, joka pyrkii edistämään avoimen lähdekoodin projekteja.
120
Teollisuusautomaatio
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Teollisuusautomaatiossa Linuxia käytetään muun muassa
OPC-UA
-rajapinnan kanssa.
121
Useat eri projektit tähtäävät Linuxin käyttöön
ohjelmoitava logiikassa
122
123
OSADL
kehittää Linuxia
turvakriittisiin järjestelmiin
124
Turvakriittinen ei välttämättä tarkoita reaaliaikaista käyttöjärjestelmää, mutta usein ne liittyvät yhteen.
125
Yksi menetelmä on käyttää laitteiston osiointia, kuten
Jailhouse
125
Linux Foundationin ELISA-projekti on suunnattu Linuxin käyttämiseen turvakriittisissä järjestelmissä.
126
Projekti rakentuu aikaisemmin tehdylle työlle
SIL2LinuxMP
- ja
Real-Time Linux
-projekteissa.
126
Turvakriittisiä järjestelmiä varten on kehitetty ajonaikainen verifiointi, joka rakentuu olemassa oleville ytimen seurantamenetelmille.
127
Erikoistuneita käyttötapauksia
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Digitaalinen turvallisuus ja rikostutkinta
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Kali Linux
(aiemmin nimellä BackTrack) on
tekniseen rikostutkintaan
ja
penetraatiotestaamiseen
suunniteltu jakelu.
CAINE Linux
Computer Aided INvestigative Environment
) on digitaaliseen rikostutkintaan suunnattu.
128
Tunkeilijan havaitsemisjärjestelmät
(IDS) ja ohjelmat kuten
SNORT
ja
tripwire
ovat saatavilla Linuxille.
Kotiteatteri
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
HTPC
Linuxilla on käyttöä mediapalvelimena ja kotiteatterikäytössä median toistamiseen.
129
Tietoverkkolaitteet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Verkkokäyttöjärjestelmä
Useissa tietoverkoissa käytettävissä laitteissa kuten
kytkimissä
käytetään Linuxiin perustuvaa käyttöjärjestelmää.
130
Laitteiden valmistajien lisäksi hyperskaalautuvien ja suurten pilvipalveluiden rakentajat käyttävät Linuxiin pohjautuvaa käyttöjärjestelmää.
130
Muun muassa Ciscolla, Mellanoxilla, Microsoftilla ja Nokialla on Linuxiin perustuvat verkkokäyttöjärjestelmät.
130
131
Avaruustutkimus
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Linuxia käytetään avaruustutkimukseen käytetyissä laitteissa muun muassa navigaatioon, kommunikointiin, tietojen käsittelyyn ja instrumenttien hallintaan liittyvissä järjestelmissä. Käyttökohteita ovat muun muassa maatukijärjestelmät,
Kansainvälinen avaruusasema
, Mars-laskeutujat (Spirit, Opportunity, Curiosity ja Perseverance) ja
CubeSat
-satelliitit. Lisäksi Linuxia käytetään tieteellisessä simuloinnissa ja mallintamisessa sekä tietojen analysoinnissa ja prosessoinnissa.
132
Marsin tutkimuksessa käytettävä Ingenuity-helikopteri käyttää Linuxia käyttöjärjestelmänä sekä avoimen lähdekoodin F Prime -ohjelmistoa.
133
134
Space Grade Linux (SGL) on Elisa-projektin alaisuudessa toimiva toimialaryhmä, joka pyrkii kehittämään yhteistä Linux-jakelua ja ohjelmien tukea avaruuskäyttöön. Projekti perustuu
Yocto Projectille
ja ottaa mallia Automotive Grade Linuxista. Projekti pyrkii vähentämään samojen asioiden uudelleen keksimistä.
135
136
Tekoäly ja koneoppiminen
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Monet tekoälyn ja koneoppimisen työkalut on suunniteltu Linux-yhteensopiviksi ja monet suositut tutkimustyökalut on optimoitu Linuxille. Keskeisiä kehyksiä ovat
TensorFlow
PyTorch
Scikit-Learn
Keras
ja
OpenCV
137
Linuxia käytetään muun muassa tutkijoiden keskuudessa. Linuxin eduiksi katsotaan muokattavuus, liittyminen pilvi- ja supertietokonepalveluihin sekä avoimen lähdekoodin ekosysteemi muiden suosittujen kehyksien myötä.
138
Teollisuuspolitiikkaa
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Saksassa
on yritetty vähentää riippuvuutta
Microsoft Windowsista
ottamalla käyttöön Linux-jakeluja muutamissa suurissa kaupungeissa.
Suomessa
Linuxin käyttöä
julkishallinnossa
on tutkittu useissa kunnissa sekä valtionhallinnossa. Usein jonkin ohjelmiston toimimattomuus Linuxissa on toistaiseksi estänyt Windowsista luopumisen hallinnossa, mutta esimerkiksi kouluissa Linuxia käytetään melko yleisesti. Esimerkiksi ylioppilaskokeissa käytettävä
Abitti
-käyttöjärjestelmä perustuu Linuxiin.
Eräissä maissa Linuxia pidetään tapana välttää Windowsin
lisenssimaksuja
ja parantaa kansallista turvallisuutta. Järjestelmän käyttö ei ole sidoksissa yhteen toimittajaan ja tuon toimittajan kotimaahan. Turvallisuusriskejä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmiin sisällytetyt dokumentoimattomat ominaisuudet. Erilaisia kehityshankkeita Linuxin käytön lisäämiseksi on tehty
Kiinan
lisäksi
Espanjassa
139
Brasiliassa
Norjassa
Kuubassa
ja
Venezuelassa
140
. Myös
Perussa
Etelä-Afrikassa
Argentiinassa
ja
Intiassa
on tehty periaatepäätös suosia Linuxia.
141
Saksassa
Schleswig-Holsteinin
osavaltio on kertonut siirtyvänsä Linuxiin ja LibreOfficeen. Muita Linuxiin siirtymisestä kertoneita ovat
Lyonin
kaupunki Ranskassa ja Kööpenhaminan kaupunki Tanskassa.
142
143
144
Linux Foundationin
mukaan Linuxin asema on vahvistunut yrityksissä viime vuosina. Linuxia on ruvettu käyttämään etenkin kriittisissä yritysjärjestelmissä.
145
Pörsseissä
Linuxia käytetään suorituskykyä vaativissa kohteissa.
146
147
Käyttö kaupallisissa järjestelmissä
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Linuxin käyttö kaupallisessa tuotteessa herättää usein kysymyksiä, johon kirjoitettu useita ohjeita muun muassa käyttöön sulautetuissa järjestelmissä.
148
149
Ytimen lisäksi käyttöjärjestelmässä on useita ohjelmia, joissa on eri lisenssejä, jotka noudattavat
avoimen lähdekoodin
määrittelyä.
150
Kaupallisessa käytössä
GNU GPL
ei vaadi lähdekoodien julkaisua mikäli muokattua lähdekoodia ei käytetä julkaistussa tuotteessa.
151
Julkaistussa tuotteessa käytetty lähdekoodi, josta ohjelmabinäärit on tuettu, on julkaistava eikä niiden käyttöä, muokkausta tai uudelleenlevitystä voi rajoittaa.
151
Tietokoneohjelmat, joka eivät perustu GNU GPL:n alaiseen lähdekoodiin (
non-derivative works
), eivät ole rajoitettu GPL:n pykälistä. Torvaldsin mukaan käyttäjätason sovellukset eivät perustu Linux-ytimen lähdekoodiin eivätkä siten rajoitu samaan lisenssiin.
37
Laiteajuri, joka on erityisesti kehitetty Linux-ytimeen olisi riippuvainen ytimen lähdekoodista ja siten GPL:n alainen.
37
Useat Linux-jakelut levittävät ja asentavat oletuksena vain avoimen ja
vapaan
lisenssin ohjelmia. Lisäksi voi asentaa kaupallisia tai ei-avoimia ohjelmia eri lähteistä. Esimerkiksi
Ubuntussa
voi asentaa lisäksi muiden lisenssien alaisia ohjelmia.
152
Eräät
firmware
-ohjelmat eivät ole avoimen tai vapaan lisenssin alaisia ja siksi ne on eräissä jakeluissa asennettava erikseen.
153
154
GNU-projekti ei suosittele käyttämään jakelupaketteja, joissa on mukana ei-vapaita ohjelmia.
154
Koska
GNU GPL
on lisenssi eikä sopimus, GPL-lisensoituja ohjelmia koskee
tekijänoikeus
eikä
sopimusoikeus
Useille GPL-lisenssin alaisille ohjelmille on olemassa myös vaihtoehtoja, kuten
GCC
-kääntäjän tilalla voi käyttää avointa
LLVM
-kääntäjää tai kaupallista kääntäjää kuten
Intel C++
Koska Linux-ydin käyttää nimenomaan GNU GPL versiota 2 (GPLv2), sitä eivät sido lisenssiversion 3 rajoitukset, joita Torvalds on vastustanut ja on ilmoittanut, ettei Linux-ydin siirry versioon 3.
155
156
157
Torvalds arvosteli lisenssiversion 3 tiukkaa linjaa kaupallisiin ja
omisteisiin
ohjelmistoihin.
156
Lokakuussa 2017 ilmoitettiin lisäyksistä käyttöoikeuksiin, jotka helpottavat lähdekoodin käyttöä ja estävät "oikeustrollien" häirinnän.
158
159
160
161
Kaupallisia ohjelmia Linuxille ovat muun muassa useat
videopelit
Katso myös
Luettelo Linux-peleistä
Suosion syitä
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Vertailussa BSD-pohjaisiin käyttöjärjestelmiin (mm. NetBSD, FreeBSD, OpenBSD) Linuxin eduksi on sanottu GPL-lisenssi. Kun BSD-järjestelmien kehitys haarautuu kaupallisiin järjestelmiin kehittäjät lähtevät ja yrityksen loputtua tehty työ hukataan. GPL sen sijaan pakottaa yritykset toisaalta toimimaan yhdessä sekä tarjoaa turvan siitä, että myös muut yritykset joutuvat toimimaan yhteistyössä. Näin ollen GPL on turvallinen yrityksille kun kilpailijat toimivat samoilla säännöillä. Myös Linus Torvaldsin merkitys johtajana on mainittu menestyksen syynä.
162
Torvalds itse on sanonut GPL-lisenssin menestyksen syyksi.
163
FreeBSD:n kehittäjiin kuuluva Poul-Henning Kamp sen sijaan on kritisoinut "basaarimallia" (viittaus Eric S. Raymondin kirjaan
The Cathedral and the Bazaar
) sanoen sen johtaneen "noloon sotkuun".
164
Kehittäjät
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Suuri osa Linuxin kehityksestä tapahtuu yrityksissä, joita ovat:
165
166
167
Red Hat
Intel
Texas Instruments
Linaro
SUSE
IBM
Samsung
Google
Oracle
Fujitsu
Renesas Electronics
akateemiset tahot (yliopistot)
Linuxin laajuudesta
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
David A. Wheelerin vuonna 2001 julkaisemassa tutkimuksessa vuonna todettiin
Red Hat Linux
7.1 -jakelun sisältävän 30 miljoonaa koodiriviä.
168
COCOMO
-kustannusarviota käyttäen tämän jakelun luomisen arvioitiin vaatineen noin
8 000
henkilötyövuotta
168
Jos kehitystyö olisi tehty tavallisin menetelmin Yhdysvalloissa, se olisi maksanut yli miljardi dollaria (vuoden 2000 kurssilla).
168
Suurin osa (71
%) koodista oli kirjoitettu
C:llä
, mutta useita muitakin kieliä, kuten
C++:aa
Lispiä
Assemblyä
Perliä
Fortrania
ja
Pythonia
, oli käytetty.
168
Itse Linux-ydin muodostui 2,4 miljoonasta koodirivistä, joka oli noin 8
% jakelun kokonaiskoosta: 57
% ytimen lähdekoodista oli ajureita.
168
Vuonna 2007 Linux-ydin muodostui 4,2 miljoonasta koodirivistä. Vuonna 2009 ytimen koon voi arvioida ylittävän 6,4 miljoonaa koodiriviä, jolloin sen kirjoittamisen kaupallisena projektina voisi samalla menetelmällä arvioida itsessään maksavan miljardi dollaria.
169
Kesällä 2015 ytimen versiossa 4.1 oli yli 19,5 miljoonaa lähdekoodiriviä.
170
Red Hat Linux 7.1 sisälsi kolme ohjelma-CD:tä, yhden lähdekoodi-CD:n ja yhden ohje-CD:n.
Debian
GNU/Linux
testing
sisältää noin kolmenkymmenen CD:n verran lähdekoodia ja ohjeita (sekä suurin piirtein saman verran binääripaketteja jokaiselle tuetulle alustalle). Linux oheisohjelmistoineen on siis laajimmillaan hyvin paljon laajempi kuin Red Hat Linux yllä mainitussa vuoden 2000 tutkimuksessa.
Linuxin merkityksestä
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Linux nähtiin aluksi vaihtoehtona kaupalliselle Unixille ja myös Windows NT vaati laitteistotuen kehittämistä, jossa sertifiointi Red Hatin ja SuSE:n toimesta oli merkittävä tekijä yrityksille siirtyä Linuxiin.
171
Kun Windows-palvelimet vanhenivat niille usein laitettiin Linux, jolla saatiin parempi käytettävyysaika.
171
Datakeskukset
siirtyivät kaupallisista Unixeista siirtämällä yrityssovelluksia, transaktiokäsittelyä, tietovarastointia ja analytiikkaa Linuxille, joka tehtiin kustannuksien alentamiseksi ja standardoinnin lisäämiseksi.
172
Ilman Linuxia ja avointa lähdekoodia ei olisi mahdollisuutta pilvipalveluiden mittakaavaan: järjestelmillä kuten
Tandem NonStop
olisi liian suuret kustannukset Netflixin kaltaisien palveluiden pyörittämiseen.
171
Linuxin merkityksen sanotaan liittyvän eniten ajatuksen menestykseen: vapaaseen ja avoimeen ohjelmistoon.
173
Syynä menestykseen on sanottu olevan lisensointi, joka salli kopioinnin, muokkaamisen ja jakelun.
174
Kehitysmenetelmästä sanotaan tulleen yksittäinen tärkein ohjelmiston kehitysmenetelmä historiassa.
175
Markkinaosuuksien mittaamiseen on useita menetelmiä sekä useita tapoja tulkita saatuja tietoja.
176
Kahtena merkittävänä tapana forumeilla ja blogeissa käytetään selainten käyttöä sekä jälleenmyyntimarkkinoita, joissa on molemmissa merkittäviä vikoja.
176
177
Selainten käyttömäärät ovat usein tiettyjen "jäsensivustojen" käyttäjistä eli tiettyjen verkkosivujen kävijämääristä.
177
Jälleenmyyntimäärät voivat perustua kauppoihin toimitettujen koneiden määrään eikä kuluttajille myytyjen koneiden määrään, ja eräiden yrityksien kuten Gartnerin ja IDC:n määrät voivat keskittyä vain Yhdysvaltoihin ja sivuuttaa globaalit markkinat kokonaan.
177
Microsoft on vuonna 2009 arvioinut Linuxin suuremmaksi kilpailijakseen kuin Applen.
178
GNU/Linux ja BSD/Linux
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Eräissä yhteyksissä on nostettu esille
GNU
-projektin sovelluksien korvaamisesta
BSD
-projektin sovelluksilla. Merkittävä ero BSD-sovelluksilla on tapa kutsua ytimen
järjestelmäkutsuja
suoraan sovelluksista, joka GNU-ympäristössä tehdään tyypillisesti
glibc
-kirjaston kautta. Ajonaikaiselle C-kirjastolle kuten glibc on kehitetty vaihtoehtoja kuten
Bionic-C
musl libc
Apache
libstdcxx ja
LLVM
-projektin libc++. Eri kirjastoratkaisujen
POSIX
-yhteensopivuudessa on myös eroja.
179
180
Eräs este on ollut vaihtoehtoisen kääntäjän puute:
BSD-lisensoitu
Clang
-kääntäjä pystyy kääntämään osan ytimen versioista.
181
Itse C-kielen kääntäjän lisäksi myös
assembler
-kääntäjä ja
linkkeriohjelma
tarvitaan
GNU binutils
-paketista.
181
Chimera Linux -projektissa bsdutils-pakettia on täydennetty ja tuloksena on chimerautils, jota voidaan käyttää
GNU Core Utilities
-paketin sijaan.
182
Muiden käyttöjärjestelmien tuki
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Muille käyttöjärjestelmille julkaistujen ohjelmien ajamiseen ovat muun muassa
Wine
(Windows) ja
Darling
(macOS/Darwin).
Ohjelmistot ja pelit
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pelit
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Luettelo Linux-peleistä
Valven
SteamOS
on Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, jota käytetään
Steam Deck
-laitteessa.
183
Useat pelit käyttävät
Simple DirectMedia Layer
(SDL) -kirjastoa rajapintanaan. Valve kehittää myös
Proton
-nimistä yhteensopivuusohjelmistoa, joka perustuu Wineen.
Useissa
pelimoottoreissa
on tuki Linuxille, muun muassa
Unreal Engine
184
Unity
185
ja
Godot Engine
186
Microsoft ja Linux
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Microsoftin
Steve Ballmer
on kutsunut Linuxia kommunistiseksi.
187
Tähän lausuntoon on mahdollisesti vaikuttanut Linuxin ilmaisuus, sillä Microsoftin
Bill Gates
on kutsunut aikaisemmin
Netscape
-selainta kommunistiseksi sen ilmaisuuden vuoksi.
188
Linus Torvalds on kertonut olevansa ehdottoman epäkiinnostunut politiikasta.
189
Microsoftin palkkaama Ken Brown ajoi väitettä, jossa Torvalds olisi kopioinut Minixiä, mutta Tanenbaum on tyrmännyt tämän väitteen.
190
Microsoft on myös kutsunut Linuxia syöväksi, mutta on myöhemmin liittynyt
Linux Foundationiin
191
192
Microsoft on julkaissut
SQL Server
-tietokantaohjelmistonsa myös Linuxille vuonna 2017.
193
SCO vs. Novell, SCO vs. IBM
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
SCO haastoi
Novellin
ja
IBM
:n oikeuteen väittäen näiden kopioineen luvatta Unixin lähdekoodia Linuxiin ja väittäen omistavansa tekijänoikeuden Unixiin osana
Project Monterey
-kiistaa. SCO:n väitteet on tyrmätty oikeudessa ja SCO ei koskaan omistanut tekijänoikeutta Unixiin.
194
195
196
197
Lehtiä
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Linuxiin liittyviä lehtiä on julkaistu useita painettuina ja digitaalisina. Lehtiä ovat muun muassa:
Linux Format
Linux Journal
Linux Magazine
Linux User and Developer
Linux Voice
Ubuntu User
Ubuntu Magazine Japan
Elokuvia
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Linuxia käsitteleviä elokuvia ovat
Koodi
ja
Revolution OS
Maskotti
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Xenia
Linuxin maskotti on
Tux
-pingviini (kuva artikkelin alussa). Myös Alan Mackeyn vuonna 1996 suunnittelemaa Xenia-kettua on ehdotettu maskotiksi.
198
Katso myös
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Vapaa ohjelmisto
Avoin lähdekoodi
Free Software Foundation
Linux Documentation Project
Richard Stallman
Luettelo Linux-jakelupaketeista
Kevyet Linux-jakelut
Lähteet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Debian GNU/Linux Licenses
ohloh.net
Arkistoitu
7.6.2012. Viitattu 21.4.2011.
(englanniksi)
Dougall, David:
Differentiating UNIX and Linux
14.3.2006.
IBM. Viitattu 20.12.2017.
Linux Watch
IBM. Viitattu 21.4.2011.
(englanniksi)
Trolltech rolls "complete" Linux smartphone stack
linuxfordevices.com
28.11.2006. Viitattu 21.4.2011.
(englanniksi)
IBM's newest mainframe is all Linux
Computerworld.com
19.12.2009.
Arkistoitu
11.11.2016. Viitattu 21.4.2011.
(englanniksi)
Linux Rules Supercomputers
Forbes.com
. Viitattu 21.4.2011.
(englanniksi)
Steven J. Vaughan-Nichols:
Linux Foundation finds enterprise Linux growing at Windows' expense
3.12.2014.
ZDNet. Viitattu 28.11.2017.
OPERATING SYSTEM FAMILY / LINUX
Top500.org. Viitattu 27.11.2017.
(englanniksi)
ProtonDB:
ProtonDB
30.3.2021.
ProtonDB. Viitattu 30.3.2021.
Stallman, Richard:
Linux and the GNU System
gnu.org
. Viitattu 10.12.2016.
(englanniksi)
Warren Toomey:
The Strange Birth and Long Life of Unix
28.11.2011.
IEEE Spectrum. Viitattu 6.9.2019.
(englanniksi)
Peter H. Salus:
Chapter 2. UNIX
(Osa verkossa julkaistua kirjaa
The Daemon, the Gnu and the Penguin
14.4.2005.
Groklaw.
Arkistoitu
25.8.2018. Viitattu 11.9.2019.
(englanniksi)
System V Definition
linfo.org
. Viitattu 10.9.2019.
(englanniksi)
Richard Jensen:
Unix at 50: How the OS that powered smartphones started from failure
29.8.2019.
Ars Technica. Viitattu 6.9.2019.
(englanniksi)
Peter H. Salus:
Dueling UNIXes and the UNIX Wars
(PDF)
usenix.org
2015. Viitattu 31.8.2019.
(englanniksi)
Eric Steven Raymond:
Origins and History of Unix, 1969-1995
catb.org
2003. Viitattu 18.10.2023.
(englanniksi)
Torvalds, Linus:
Linus Torvaldsin alkuperäinen viesti uutisryhmässä comp.os.minix
groups.google.com
25.8.1991.
(englanniksi)
It's here!
groups.google.com
. Viitattu 5.8.2017.
(englanniksi)
Troubles with Partitions
groups.google.com
. Viitattu 5.8.2017.
(englanniksi)
Dr. Oliver Diedrich:
The history of Linux
h-online.com
25.8.2011. Viitattu 16.8.2019.
(englanniksi)
Torvalds, Linus:
Free minix-like kernel sources for 386-AT
groups.google.com
. Viitattu 5.8.2017.
(englanniksi)
Leppänen, Timo:
Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä
Helsinki
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016.
ISBN
978-952-222-720-1
Torvalds, Linus:
What would you like to see most in minix?
groups.google.com
. Viitattu 5.8.2017.
Torvalds, Linus:
Notes for linux release 0.01
ftp.funet.fi
. Viitattu 5.8.2017.
LINUX's History
cs.cmu.edu
. Viitattu 5.8.2019.
(englanniksi)
Linus Torvalds:
LINUX--a free unix-386 kernel
oldlinux.org
10.10.1991. Viitattu 18.10.2019.
(englanniksi)
Unix System Laboratories v. Berkeley Software, 832 F. Supp. 790 (D.N.J. 1993)
law.justia.com
. Viitattu 31.8.2019.
(englanniksi)
Lawrence Kesteloot:
A Brief History of UNIX and BSD
teamten.com
. Viitattu 3.11.2017.
Eric S. Raymond:
The Art of Unix Programming
Addison-Wesley, 2003.
ISBN
0-13-142901-9
Teoksen verkkoversio
An Interview with Lars Wirzenius
25.5.2000.
Linux Journal. Viitattu 25.11.2017.
Nikolai Bezroukov:
Alan Cox Interviews and Papers
18.6.2000.
Softpanorama. Viitattu 14.11.2007.
(englanniksi)
Kapinakoodi, Glyn Moody, Gummerus 2001,
ISBN
951-31-2003-1
, s. 96, s. 97, s. 98
Moody 2001, s. 120
The Linux System Administrator's Guide
tldp.org
. Viitattu 23.10.2019.
(englanniksi)
Christopher Tozzi:
Linus Torvalds on Early Linux History, GPL License and Money
datacenterknowledge.com
23.8.2016. Viitattu 18.10.2019.
(englanniksi)
Torvalds, Linus:
RELEASE NOTES FOR LINUX v0.12
kernel.org
. Viitattu 5.8.2017.
Torvalds, Linus:
Re: Linux GPL and binary module exception clause?
yarchive.net
. Viitattu 10.10.2017.
Sam Williams -
Free as in Freedom
, O'Reilly, 2002, sivut 133, 138-139
Why Linux creator Linus Torvalds doesn't really care about open source
techrepublic.com
22.2.2016. Viitattu 30.8.2020.
(englanniksi)
The Daemon, the GNU and the Penguin, by Dr. Peter H. Salus - Ch. 20
Groklaw.
Arkistoitu
10.6.2007. Viitattu 25.11.2017.
Open Sources: Voices from the Open Source Revolution
oreilly.com
1999. Viitattu 17.10.2023.
(englanniksi)
Linux News
– Internet Archive
Phil Hughes:
Action Taken on Linux Trademark
1.3.1997.
Linux Journal. Viitattu 22.10.2019.
(englanniksi)
Robert Strohmeyer:
Desktop Linux Face-Off: Ubuntu 8.04 vs. Fedora 9
PCWorld
2.1.2008.
pcworld.com. Viitattu 16.3.2017.
(englanniksi)
The LWN.net Linux Distribution List
lwn.net
. Viitattu 25.5.2021.
(englanniksi)
Learn Linux, 101: Localisation and internationalisation
developer.ibm.com
21.7.2017. Viitattu 25.5.2021.
(englanniksi)
Levine, Barry:
Linux' 22th Birthday Is Commemorated – Subtly – by Creator
CMS Wire. Viitattu 30.8.2017.
Seth Kenlon:
24 Linux desktops you need to try
opensource.com
19.5.2020. Viitattu 30.8.2025.
(englanniksi)
Sidrah Abdullah & Hiks Gerganov:
What Are Linux Distributions?
baeldung.com
19.3.2025. Viitattu 31.8.2025.
(englanniksi)
What are the Different Types of Shells in Linux?
digitalocean.com
18.6.2024. Viitattu 30.8.2025.
(englanniksi)
Understanding Linux Shells
hivelocity.net
. Viitattu 30.8.2025.
(englanniksi)
Hans-Georg Eßer:
Lightweight specialty distributions
linux-magazine.com
2023. Viitattu 31.8.2025.
(englanniksi)
Joshua Allen Holm:
5 specialized Linux distributions for computer repair
opensource.com
24.2.2015. Viitattu 31.8.2025.
(englanniksi)
Mesh Flinders & Ian Smalley:
What is Linux?
ibm.com
26.2.2025. Viitattu 31.8.2025.
(englanniksi)
ISO/IEC 23360-1:2006
ISO. Viitattu 7.7.2019.
(englanniksi)
DevynCJohnson:
SUS, POSIX, and Other Standards
dcjtech.info
26.2.2017.
Arkistoitu
7.7.2019. Viitattu 8.7.2019.
(englanniksi)
Eric Youngdale:
Using iBCS2 Under Linux
linuxjournal.com
1.9.1994. Viitattu 20.9.2022.
(englanniksi)
Ryan Paul:
Intel, Nokia aim to unify mobile Linux ecosystem with MeeGo
16.2.2010.
Ars Technica. Viitattu 10.10.2019.
(englanniksi)
Russell, Jon:
Report: Android overtakes Windows as the internet’s most used operating system
3.4.2017.
TechCrunch. Viitattu 22.11.2017.
Historiallinen hetki: Windowsin 1980-luvulla alkanut valtakausi on ohi
TiVi
3.4.2017. Viitattu 9.12.2017.
Embedded Linux by John Lombardo
oreilly.com
. Viitattu 10.10.2019.
(englanniksi)
Amazon super-sizes the Kindle
linuxdevices.org
6.5.2009. Viitattu 10.10.2019.
(englanniksi)
90% of the Public Cloud Runs on Linux
developer.com
25.10.2017.
Arkistoitu
17.4.2024. Viitattu 17.4.2024.
(englanniksi)
Realising the Value of Cloud Computing with Linux
rackspace.com
3.1.2020.
Arkistoitu
16.7.2020. Viitattu 30.8.2020.
(englanniksi)
Report - Linux based Operating Systems for IoT takes lead with a massive 80% market share
iotgadgets.com
4.7.2017. Viitattu 1.7.2021.
(englanniksi)
Jeffrey Osier-Mixon:
Build custom embedded Linux distributions with the Yocto Project
developer.ibm.com
16.8.2018. Viitattu 22.4.2024.
(englanniksi)
Automotive Grade Linux
automotivelinux.org
. Viitattu 13.4.2018.
Mazda and Toyota join forces on Linux-based connected car platform
The Register. Viitattu 30.7.2017.
Steven J. Vaughan-Nichols:
Linux is under your hood
11.4.2018.
ZDNet. Viitattu 13.4.2018.
Android Auto coming to Audi dashboards, no phone required
24.5.2017.
Android Authority. Viitattu 13.4.2018.
BMW Continues Making Great Progress With Linux
phoronix.com
. Viitattu 2.11.2019.
(englanniksi)
Jonathan M. Gitlin:
Linux can finally run your car’s safety systems and driver-assistance features
arstechnica.com
23.4.2024. Viitattu 25.4.2024.
(englanniksi)
uClinux and Linux set to merge
linux.com
19.11.2002. Viitattu 26.9.2020.
(englanniksi)
The Linux Foundation Announces Project to Advance Real-Time Linux
Linux Foundation.
Arkistoitu
Viitattu 29.1.2017.
Kevin Purdy:
Real-time Linux is officially part of the kernel after decades of debate
arstechnica.com
19.9.2024. Viitattu 19.9.2024.
(englanniksi)
Steven Vaughan-Nichols:
20 years later, real-time Linux makes it to the kernel - really
zdnet.com
18.9.2024. Viitattu 19.9.2024.
(englanniksi)
From Earth to orbit with Linux and SpaceX
zdnet.com
3.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
(englanniksi)
SpaceX: We've launched 32,000 Linux computers into space for Starlink internet
zdnet.com
8.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
(englanniksi)
Liam Tung:
SpaceX: We've launched 32,000 Linux computers into space for Starlink internet
zdnet.com
8.6.2020. Viitattu 31.7.2023.
(englanniksi)
ELC: SpaceX lessons learned
lwn.net
6.3.2013. Viitattu 15.6.2020.
(englanniksi)
​Linux totally dominates supercomputers
ZDNet. Viitattu 15.11.2017.
Mark Hall:
The End of Unix?
computerworld.com
15.5.2006. Viitattu 25.8.2021.
(englanniksi)
Phil Merkey:
Beowulf History
beowulf.org
. Viitattu 15.11.2017.
Jonathan Corbet:
Heterogeneous memory management
lwn.net
27.4.2016. Viitattu 16.8.2019.
(englanniksi)
Scientific Linux
scientificlinux.org
. Viitattu 15.5.2017.
Linux Distros That Serve Scientific and Medical Communities
Linux.com. Viitattu 1.9.2017.
Danner, David:
How CIOs Can Use Linux on the Mainframe to Maximize Savings and Lower TCO
Enterprise Systems Media.
Arkistoitu
8.7.2016. Viitattu 1.9.2017.
Bill Claybrook:
Red Hat bolsters Linux for mainframes, tries to catch Novell
searchdatacenter.techtarget.com
. Viitattu 8.7.2019.
(englanniksi)
Ubuntu Linux is coming to IBM mainframes
zdnet.com
18.8.2015. Viitattu 25.9.2020.
(englanniksi)
20 years of Linux on Big Iron
zdnet.com
16.9.2020. Viitattu 25.9.2020.
(englanniksi)
Jones, Nick:
Most Reliable Hosting Company Sites in February 2010
Netcraft.
Usage of operating systems for websites
W3Techs. Viitattu 6.4.2025.
(englanniksi)
Usage statistics and market share of Unix for websites
W3Techs. Viitattu 6.4.2025.
(englanniksi)
OS Market Share and Usage Trends
– Internet Archive
Can the Internet exist without Linux?
zdnet.com
15.10.2015. Viitattu 1.7.2021.
(englanniksi)
Linux Operating System Market Size, Share
fortunebusinessinsights.com
kesäkuu 2020. Viitattu 25.8.2021.
(englanniksi)
OS/Linux Distributions using Apache
securityspace.com
1.8.2021. Viitattu 11.8.2021.
(englanniksi)
Steven J. Vaughan-Nichols:
Linux servers keep growing, Windows & Unix keep shrinking
zdnet.com
15.3.2012. Viitattu 26.8.2021.
(englanniksi)
Cho Jin-young:
Linux Takes Lead in IoT Market Keeping 80% Market Share
businesskorea.co.kr
4.7.2017. Viitattu 26.8.2021.
(englanniksi)
Steven J. Vaughan-Nichols:
Microsoft developer reveals Linux is now more used on Azure than Windows Server
zdnet.com
1.7.2019. Viitattu 26.8.2021.
(englanniksi)
Craig S. Mullins:
Linux and the DBMS
craigsmullins.com
marraskuu 1999. Viitattu 25.8.2021.
(englanniksi)
JD Sartain:
The last days of Unix
networkworld.com
19.8.2013. Viitattu 25.8.2021.
(englanniksi)
16 Most Used Microsoft Office Alternatives for Linux
Tecmint. Viitattu 1.9.2017.
Fedora 25: With Wayland, Linux has never been easier (or more handsome)
Ars Technica. Viitattu 1.9.2017.
Scott Gilbertson:
Debian 10: Playing catch-up with the rest of the Linux world (that’s a good thing)
11.9.2019.
Ars Technica. Viitattu 3.10.2019.
(englanniksi)
10 Best Linux Desktop Environments And Their Comparison (2020 Edition)
fossbytes.com
24.6.2020. Viitattu 15.2.2021.
(englanniksi)
Mayank Sharma:
Best Linux desktop of 2025
techradar.com
. Viitattu 10.4.2025.
(englanniksi)
Robin Rowe:
Industrial Light and Magic
linuxjournal.com
1.7.2002. Viitattu 4.7.2022.
(englanniksi)
Rowe, Robin:
DreamWorks Feature Linux and Animation
Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
Hammel, Michael J.:
Industry of Change: Linux Storms Hollywood
Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
Robert L Mitchell:
Weta: rendering Lord of the Rings
digitalartsonline.co.uk
5.11.2004. Viitattu 1.1.2021.
(englanniksi)
Rowe, Robin:
Linux and Star Trek
Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
Installing RPS on Linux
Pixar. Viitattu 15.11.2017.
Professional Audio Production on Linux
Linux.com. Viitattu 5.12.2017.
VFX Linux Task Force:
VFX Linux Distribution Recommendation Report
(PDF)
(sivu 6)
drive.google.com
2022. Viitattu 17.8.2022.
(englanniksi)
Linux in VFX
vfxplatform.com
. Viitattu 17.8.2022.
(englanniksi)
Studio Platform Survey Report 2021
(PDF)
(sivut 5)
drive.google.com
2021. Viitattu 17.8.2022.
(englanniksi)
VFX/Animation studio workstation Linux report 2024
(PDF)
drive.google.com
. Viitattu 18.8.2025.
(englanniksi)
Liam Proven:
An awful lot of FOSS should thank the Academy
theregister.com
1.11.2024. Viitattu 18.8.2025.
(englanniksi)
3 Reasons Linux Is Preferred for Control Systems
automation.com. Viitattu 13.9.2017.
Sousa, Mario de:
Linux-Based PLC for Industrial Control
Linux Journal. Viitattu 13.9.2017.
J.P.G. Quintana:
Using Linux with Programmable Logic Controllers
linuxjournal.com
1.1.1997. Viitattu 25.8.2021.
(englanniksi)
OSADL Project: Safety Critical Linux
OSADL. Viitattu 13.9.2017.
Corbet, Jonathan:
Safety-critical realtime with Linux
LWN.net. Viitattu 5.10.2017.
The Linux Foundation Launches ELISA Project Enabling Linux In Safety-Critical Systems
linuxfoundation.org
21.2.2019.
Arkistoitu
4.11.2020. Viitattu 1.11.2020.
(englanniksi)
Daniel Bristot de Oliveira:
Efficient Runtime Verification for the Linux Kernel
(PDF)
bristot.me
. Viitattu 17.8.2022.
(englanniksi)
Jack M. Germain:
CAINE Provides Sturdy Support for Forensic Specialists
14.11.2014.
Linux Insider. Viitattu 6.8.2019.
(englanniksi)
Top 9 Best Linux Media Server Software
itsfoss.com
29.10.2020. Viitattu 3.4.2021.
(englanniksi)
Is Microsoft’s SONiC Winning The War Of The NOSes?
nextplatform.com
12.5.2020. Viitattu 17.5.2021.
(englanniksi)
Chris Preimesberger:
Nokia Launches New Linux-based Network Operating System
eweek.com
11.7.2020. Viitattu 26.5.2021.
(englanniksi)
Jeff Reser:
Linux in Space
suse.com
19.7.2023.
Arkistoitu
20.7.2023. Viitattu 31.7.2023.
(englanniksi)
Meet the Open-Source Software Powering NASA’s Ingenuity Mars Helicopter
jpl.nasa.gov
8.7.2021. Viitattu 31.7.2023.
(englanniksi)
Bijan Stephen:
Linux has made it to Mars
theverge.com
19.2.2021. Viitattu 31.7.2023.
(englanniksi)
Space Grade Linux SIG
elisa.tech
. Viitattu 17.9.2025.
(englanniksi)
Space Grade Linux for Flight Software on Next Generation Space Processors (SGL)
techport.nasa.gov
. Viitattu 17.9.2025.
(englanniksi)
George Whittaker:
Linux Meets AI: Top Machine Learning Frameworks You Need to Know
linuxjournal.com
25.2.2025. Viitattu 10.4.2025.
(englanniksi)
David Ramel:
Advanced AI Surges on Linux
virtualizationreview.com
17.9.2024. Viitattu 10.4.2025.
(englanniksi)
Distribuciones GNU/Linux comunidades autonomas
El observatorio tecnológico.
Arkistoitu
1.4.2008. Viitattu 9.4.2008.
Cuba Aims to Ditch Microsoft Windows for Linux
Fox News. Viitattu 27.04.2007.
Public Service Review
: Nordic States
, s. 110–111.
(Santeri Kanniston artikkeli
Why Finland should be Open?
Public Service Review, Staffordshire, 2003.
Matthew Connatser:
German state ditches Windows, Microsoft Office for Linux and LibreOffice
theregister.com
4.4.2024. Viitattu 4.4.2024.
(englanniksi)
Steven Vaughan-Nichols:
This city is dumping Microsoft Office and Windows for OnlyOffice and Linux - here's why
zdnet.com
27.6.2025. Viitattu 30.8.2025.
(englanniksi)
Steven Vaughan-Nichols:
Why Denmark is dumping Microsoft Office and Windows for LibreOffice and Linux
zdnet.com
11.6.2025. Viitattu 30.8.2025.
(englanniksi)
Pitkänen, Jarmo:
Linuxin asema vahvistuu yrityksissä
Tietokone
23. tammikuuta 2012.
Arkistoitu
27.1.2012. Viitattu 23.1.2012.
Patrick Thibodeau:
NYSE places buy on Linux, hold on Unix
13.12.2007.
Computerworld. Viitattu 2.11.2019.
(englanniksi)
Joab Jackson:
How Linux Mastered Wall Street
15.8.2011.
PCWorld. Viitattu 2.11.2019.
(englanniksi)
Joel R. Williams:
Embedding Linux in a Commercial Product
Linux Journal. Viitattu 11.10.2017.
Bradley M. Kuhn & Aaron Williamson & Karen M. Sandler:
A Practical Guide to GPL Compliance
Software Freedom Law Center. Viitattu 11.10.2017.
Frequently Asked Questions about the GNU Licenses
GNU. Viitattu 10.10.2017.
How to install popular proprietary software in Ubuntu
psychocats.net
. Viitattu 11.10.2017.
How To Install Non-Free Packages In Debian
ihaveapc.com
. Viitattu 18.10.2019.
(englanniksi)
Explaining Why We Don't Endorse Other Systems
gnu.org
. Viitattu 18.10.2019.
(englanniksi)
Linus Torvalds says GPL v3 violates everything that GPLv2 stood for
youtube.com
. Viitattu 3.7.2017.
(englanniksi)
Babcock, Charles:
The Torvalds Transcript: Why I 'Absolutely Love' GPL Version 2
Information Week. Viitattu 6.8.2017.
(englanniksi)
Pentikäinen, Juho:
Torvalds pitää uudesta gpl-luonnoksesta, Microsoft ei
Tietoviikko
29.3.2007.
Talentum.
Arkistoitu
15.7.2011. Viitattu 16.3.2010.
Larabel, Michael:
Linux Kernel Gets An "Enforcement Statement" To Deal With Copyright Trolls
Phoronix. Viitattu 16.10.2017.
Greg Kroah-Hartman, Chris Mason, Rik van Riel, Shuah Khan:
Linux Kernel Community Enforcement Statement
kroah.com
. Viitattu 16.10.2017.
Linux Kernel Community Enforcement Statement FAQ
kroah.com
. Viitattu 16.10.2017.
Meeker, Heather:
Patrick McHardy and copyright profiteering
opensource.com
. Viitattu 16.10.2017.
GPL is the big edge of Linux over the BSDs
lwn.net
31.8.2006. Viitattu 28.1.2024.
(englanniksi)
Jim Lynch:
Linus Torvalds credits GPL with preventing Linux fragmentation
infoworld.com
5.9.2016. Viitattu 28.1.2024.
(englanniksi)
Liam Proven:
The GPL self-destruct mechanism that is killing Linux
theregister.com
9.11.2012. Viitattu 28.1.2024.
(englanniksi)
Who actually develops Linux? The answer might surprise you
ExtremeTech. Viitattu 11.10.2017.
Who's developing Linux?
ZDNet. Viitattu 11.10.2017.
The Top 10 Developers and Companies Contributing to the Linux Kernel in 2015-2016
Linux Foundation. Viitattu 11.10.2017.
David A. Wheeler:
More Than a Gigabuck: Estimating GNU/Linux's Size
dwheeler.com
30.6.2001. Viitattu 18.11.2020.
(englanniksi)
Linux Will Be Worth $1 Billion In First 100 Days of 2009
Arkistoitu
– Internet Archive)
Larabel, Michael:
Linux Kernel At 19.5 Million Lines Of Code, Continues Rising
Phoronix. Viitattu 6.8.2017.
Cliff Saran:
How Linux has influenced modern IT
computerweekly.com
11.10.2016. Viitattu 25.10.2020.
(englanniksi)
Patrick Thibodeau:
As Unix fades away from data centers, it's unclear what's next
computerworld.com
12.12.2013.
Arkistoitu
13.9.2022. Viitattu 13.9.2022.
(englanniksi)
Thomas Claburn:
Happy birthday, Linux: From a bedroom project to billions of devices in 30 years
theregister.com
25.8.2021. Viitattu 25.8.2021.
(englanniksi)
Tim Anderson:
30 years of Linux: OS was successful because of how it was licensed, says Red Hat
theregister.com
25.8.2021. Viitattu 25.8.2021.
(englanniksi)
Steven J. Vaughan-Nichols:
Linux turns 30: ​Linus Torvalds on his "just a hobby" operating system
zdnet.com
25.8.2021. Viitattu 26.8.2021.
(englanniksi)
Thom Holwerda:
‘Making Sense of Mac Market Share Figures’
osnews.com
24.2.2009. Viitattu 30.3.2022.
(englanniksi)
Jacqui Cheng:
Making sense of Mac market share figures
arstechnica.com
. Viitattu 30.3.2022.
(englanniksi)
Thom Holwerda:
Ballmer: Linux Bigger Competitor than Apple
osnews.com
25.2.2009. Viitattu 30.3.2022.
(englanniksi)
Comparison of C/POSIX standard library implementations for Linux
Eta Labs. Viitattu 3.11.2017.
SYSV-IPC
dre.vanderbilt.edu
. Viitattu 10.2.2020.
(englanniksi)
Edge, Jake:
Building the kernel with clang
LWN. Viitattu 3.11.2017.
Chimera Linux
(PDF)
archive.fosdem.org
4.2.2023. Viitattu 28.7.2025.
(englanniksi)
Alan Dexter:
This is why Valve is switching from Debian to Arch for Steam Deck's Linux OS
pcgamer.com
9.8.2021. Viitattu 31.8.2025.
(englanniksi)
Unreal Engine has been unleashed for Linux!
forum.endeavouros.com
. Viitattu 9.1.2026.
(englanniksi)
Unity Technologies releases 4.0 including game export for Ubuntu
canonical.com
15.11.2012. Viitattu 9.1.2026.
(englanniksi)
Marie Dealessandri:
What is the best game engine: is Godot right for you?
gamesindustry.biz
12.2.2024. Viitattu 9.1.2026.
(englanniksi)
Richardson, Marjorie:
Interview: Linus Torvalds
1.11.1999.
Linux Journal. Viitattu 20.12.2017.
Tanenbaum, Andy:
Tanenbaum-Torvalds Debate Part II
cs.vu.nl
12.5.2006. Viitattu 20.12.2017.
Ballmer: “Linux is a cancer”
2.6.2001.
The Register. Viitattu 20.12.2017.
Microsoft's Linux love affair leads it to join The Linux Foundation
16.11.2016.
ZDNet. Viitattu 20.12.2017.
How Microsoft brought SQL Server to Linux
17.6.2017.
TechCrunch. Viitattu 20.12.2017.
Court Rules: Novell owns the UNIX and UnixWare copyrights! Novell has right to waive!
10.8.2007.
Groklaw.
Arkistoitu
6.9.2008. Viitattu 20.12.2017.
Markoff, John:
Judge Says Unix Copyrights Rightfully Belong to Novell
11.8.2007.
New York Times. Viitattu 20.12.2017.
SCOwned: no new trial, Novell can shut down IBM lawsuit
10.6.2010.
Ars Technica. Viitattu 20.12.2017.
Ryan Paul:
SCO never owned UNIX copyrights, owes Novell 95 percent of UNIX royalties
arstechnica.com
13.8.2007. Viitattu 7.1.2026.
(englanniksi)
Xenia, the Linux mascot
(englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Kannisto, Päivi;
Kannisto, Santeri
Platinainen pilvenreuna
AMK-Kustannus, 2007.
ISBN
978-952-5491-27-2
Negus, Christopher:
Linux Bible 2007 Edition
Wiley, 2007.
ISBN
978-0-470-08279-9
Torvalds, Linus & Diamond, David:
Just for Fun: The Story of an Accidental Revolutionary
HarperCollins
, 2001.
ISBN
0-06-662072-4
Linuxin alkutaival
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Moody, Glyn:
Kapinakoodi
Tammi, 2001.
ISBN
951-31-2003-1
Nikkanen, Tuula:
Linuxin tarina
Satku, 2000.
ISBN
951-762-990-7
Aiheesta muualla
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Wikikirjastossa
on aihe:
Unix/Linux
Wikimedia Commonsissa
on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
Linux
Linux-ytimen kehityssivut
Suomenkielinen Linux-wiki
DistroWatch: 10 suosituinta Linux-levitysversiota
Embedded Linux/Microcontroller Project
Arkistoitu
– Internet Archive)
Real-Time Linux Wiki
Real-Time Linux
Avoin lähdekoodi
ja
vapaa ohjelmisto
Yleiset käsitteet
Avoin lähdekoodi
Määritelmä
Vapaa ohjelmisto
Määritelmä
Organisaatiot
Apache Software Foundation
Android Open Source Project
Blender Foundation
Eclipse Foundation
FreeBSD Foundation
freedesktop.org
Free Software Foundation
Eurooppa
Intia
Latinalainen Amerikka
FSMI
GNOME Foundation
GNU-projekti
Google Code
KDE e.V.
Linux Foundation
Mozilla Foundation
Open Source Geospatial Foundation
Open Source Initiative
Software Freedom Conservancy
SourceForge
Symbian Foundation
The Document Foundation
Xiph.Org Foundation
XMPP
X.Org Foundation
Lisenssit
Apache
Artistic
Beerware
Boost
BSD
GPL
LGPL
ISC
MIT
MPL
Ms-PL/RL
zlib
Public domain
CC0
WTFPL
EPL
Tyypit ja standardit
Copyleft
Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto
Haasteet
Lisenssien leviäminen
Käyttöoikeuksien hallinta
Omisteinen ohjelmisto
Ohjelmistopatentit
Secure Boot
Muita aiheita
Avoin laitteisto
Forkkaus
Linux-jakelu
The Cathedral and the Bazaar
Yhteisöt
Luokka
Commons
Wikiopisto
Noudettu kohteesta ”
Luokka
Linux
Piilotetut luokat:
Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot
Artikkelit autoskaalatuilla kuvilla
Seulonnan keskeiset artikkelit
Linux
Lisää aihe