Norja – Wikipedia

Norja – Wikipedia
Siirry sisältöön
Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Norja voi tarkoittaa myös
norjan kieltä
Norjan kuningaskunta
Kongeriket Norge (
kirjanorjaksi
Kongeriket Noreg (
uusnorjaksi
Norgga gonagasriika (
pohjoissaameksi
Nöörjen gånkarijhke (
eteläsaameksi
Vuona gånågisrijkka (
luulajansaameksi
lippu
vaakuna
Norjan sijainti Euroopan kartalla.
Valtiomuoto
perustuslaillinen monarkia
Kuningas
Harald V
Pääministeri
Jonas Gahr Støre
Lainsäädäntöelin
suurkäräjät
Pääkaupunki
Oslo
(693
491 as.)
59.913077°N
10.73991°E
Muita kaupunkeja
Bergen
(256
600 as.)
Trondheim
(170
936 as.)
Pinta-ala
yhteensä
385
207 km²
sijalla
61)
josta sisävesiä
19
427 km² (6,0
%)
Väkiluku (2026)
5 627 400
sijalla
121
väestötiheys
14,6 as. / km²
väestönkasvu
1,1
(2014)
Viralliset kielet
norja
kirjanorja
uusnorja
saame
pohjoissaame
eteläsaame
luulajansaame
Valuutta
Norjan kruunu
NOK
BKT
(2025)
yhteensä
504 mrd. USD
per asukas
89
690 USD
HDI
(2019)
0,957
sijalla 1
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
maatalous
2,6
teollisuus
39,3
palvelut
58,1
Aikavyöhyke
UTC+1
kesäaika
UTC+2
Itsenäisyys
Ruotsi-Norjan
jako
7. kesäkuuta
1905
Lyhenne
NO
ajoneuvot
lentokoneet
LN
Kansainvälinen
suuntanumero
+47
Tunnuslause
Kuninkaallinen motto: Alt for Norge
Kansallislaulu
Ja, vi elsker dette landet
Edeltäjä(t)
Ruotsi-Norja
Infobox OK
Virheellinen NIMI-arvo
Norjan kuningaskunta
kirjanorjaksi
Kongeriket Norge
uusnorjaksi
Kongeriket Noreg
pohjoissaameksi
Norgga gonagasriika
) eli
Norja
on
perustuslaillinen monarkia
Pohjois-Euroopassa
. Maa kuuluu
Pohjoismaihin
ja
Skandinaviaan
. Norja rajoittuu etelässä, lännessä ja pohjoisessa
Atlantin valtamereen
, idässä
Ruotsiin
ja koillisessa
Suomeen
ja
Venäjään
Pinta-alaltaan varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on 323 808 neliökilometrin laajuinen ja siten kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Norjassa on noin 5,6 miljoonaa asukasta, joten se on väestöltään Pohjoismaista neljänneksi suurin. Norjalle kuuluu myös
Huippuvuoret
ja muita merentakaisia alueita.
Vuonot
ja
vuoret
ovat Norjan maiseman keskeisiä elementtejä. Maan
pääkaupunki
ja suurin kaupunki on
Oslo
. Maassa puhutaan
norjaa
, jota kirjoitetaan kahdella eri kirjakielellä (
kirjanorja
ja
uusnorja
), ja kolmea
saamelaiskieltä
pohjoissaame
eteläsaame
ja
luulajansaame
).
Norja kuuluu sotilasliitto
Natoon
, mutta on jättäytynyt
Euroopan unionin
ulkopuolelle. Se on kuitenkin
EFTA:n
jäsenenä mukana
ETA
-alueessa.
Norja on yksi
maailman vauraimmista maista
ja se on sijoittunut hyvin korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten elämänlaatu, turvallisuus, kansalaisvapaudet ja
inhimillinen kehitys
. Maan vaurauden perustana ovat energiavarat: öljy, maakaasu ja vesivoima. Myös kalastuksessa ja kalankasvatuksessa Norja on maailman johtavia maita. Lisäksi Norja on menestyvä talviurheilumaa, joka on järjestänyt kahdet olympialaiset.
Maantiede
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan maantiede
Norjan kartta.
Norja rajoittuu lännessä
Norjanmereen
, etelässä
Skagerrakin salmeen
ja pohjoisessa
Barentsinmereen
. Norjan pääkaupunki on
Oslo
, ja muita suuria kaupunkeja ovat
Bergen
Trondheim
Stavanger
Kristiansand
Fredrikstad
ja
Tromssa
10
Norjan pinta-ala on 323
802
neliökilometriä.
Maa on suurimmaksi osaksi vuoristoa. Laajoja tasaisempia alueita on etupäässä vain maan kaakkoisosassa
Oslonvuonon
itäpuolella. Pohjoisempana
Norjan ja Ruotsin rajalla
on
Skandien
poimuvuoristo
eli Kölivuoret. Norjan korkein vuori on
Galdhøpiggen
, joka sijaitsee
Jotunheimenin
vuoristossa. Se on 2
469 metriä korkea ja samalla Pohjois-Euroopan korkein vuori.
11
Norjan rannikko on hyvin mutkitteleva, ja siinä on suuri joukko pitkiä ja kapeita vuonoja. Rantaviivan pituus vuonot ja
saaret
mukaan luettuna on 83
000 kilometriä, mistä saarten osuus on noin 58
000 kilometriä.
Norjan pisin ja syvin vuono on
Sognevuono
, joka on 200 kilometriä pitkä.
12
Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on
Mjøsa
13
ja suurimmat joet
Glomma
Gudbrandsdalslågen
eli Lågen sekä
Teno
Norjalle kuuluvat
Huippuvuorten
norj.
Svalbard
) saariryhmä ja
Jan Mayen
Pohjoisella jäämerellä
sekä
Bouvet’nsaari
Etelä-Atlantilla. Lisäksi Norja katsoo itselleen kuuluviksi
Kuningatar Maudin maaksi
kutsutun sektorin
Etelämantereesta
sekä antarktisen
Pietari I:n saaren
14
15
Ilmasto
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan ilmasto
Manner-Norja satelliittikuvassa helmikuussa 2003.
Norjan rannikolla vallitsee lauhkea meri-ilmasto.
Atlantilta
vyöryvät keskileveysasteiden liikkuvat matalapaineet tuovat sateita ja kovia tuulia. Etelässä sademäärät ovat suurempia kuin pohjoisessa. Sisämaan vuoristossa on arktinen ilmasto, talvella lunta, pakkasta ja kovaa tuulta. Oslon seudulla on maan ainoa alankoalue, ja siellä on talvisin kylmempää, mutta kesäisin lämpimämpää ja kuivempaa kuin rannikolla.
16
Luonto
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Norjan mannerosasta 37 prosenttia on metsän peitossa. Yli puolet tästä, 23 prosenttia maa-alasta, on talousmetsää. Sitä käytetään sahatavaraksi ja sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Metsän biomassa kasvaa, joten se toimii hiilen nieluna.
17
Pääasiallinen puulaji on
metsäkuusi
. Rannikoilla kasvaa
hieskoivua
, mutta sinne on istutettu myös kuusta ja
sitkankuusta
1950-luvulta asti.
18
Norjan
kansalliskukka
on
kanerva
Calluna vulgaris
).
19
Norjan uhanalaisten lajien listalla vuodelta 2006 on 31 nisäkästä, 78 lintua, 44 kalaa ja viisi matelijaa ja sammakkoeläintä. Kaikkiaan uhanalaisia lajeja (kasvit, hyönteiset ja sienet mukaan lukien) on 1
988 lajia.
20
Suurimmassa vaarassa ovat
susi
ja
naali
21
Erilaiset luonnonsuojelualueet kattavat lähes 15 prosenttia Manner-Norjasta ja vielä suuremman osan Huippuvuorista.
22
Sognevuono
on Norjan pisin ja maailman toiseksi pisin vuono.
Näkymä
Mjøsa
-järvelle Eidsvollin kunnasta.
Myskihärkä
Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuistossa
Moskenesin
kunnassa sijaitseva
Reinen
kylä.
Galdhøpiggen
on Pohjois-Euroopan korkein vuori.
Norjan kansalliskukka,
kanerva
Historia
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan historia
Esihistoria
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan esihistoria
Norjan asuttaminen alkoi pian
jääkauden
jälkeen mannerjäätikön vielä sulaessa, kun
saamelaisten
esi-isät vaelsivat maan pohjoisosiin noin 11
000 vuotta sitten. Kun ilmasto lämpeni, Keski-Euroopasta alkoi muuttaa lisää väkeä Keski- ja Etelä-Norjaan kalastuksen, hylkeenpyynnin ja metsästys
mahdollisuuksien houkuttelemina. Villipeurat seurasivat vetäytyvää jäätikön reunaa, ja niitä seuraavat metsästäjät olivat ensimmäiset Norjan sisämaahan edenneet ihmiset. Seuraavina vuosituhansina asutus vakiintui, ja
Rooman valtakunnan
kanssa käytiin kauppaa rautaesineistä, kankaista ja keramiikasta. Rautaisten työkalujen avulla metsiä raivattiin pelloiksi ja rakennettiin entistä suurempia laivoja. 500-luvulle mennessä norjalaiset oppivat itse sulattamaan ja muokkaamaan
suorautaa
23
Norjan kuningaskunta syntyy ja liittyy unioniin Tanskan kanssa
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Tanska-Norja
Norjalaisen viikinkialuksen malli.
Norjan kuningaskunta
alkoi muodostua
viikinkiajalla
800–1000-luvuilla.
Harald Kaunotukka
kokosi eri alueiden päällikkökunnat yhdeksi valtioksi ja hallitsi sitä noin 870–930. Hänen jälkeläisensä
Pyhä Olavi
käännytti maan kristinuskoon vuosituhannen alussa.
24
1100- ja 1200-luvuilla kuninkaan valta vahvistui. Valtakeskus siirtyi maan lounaisosasta
Oslonvuonon
suunnalle. Oslosta tuli pääkaupunki
Haakon V Maununpojan
valtakaudella 1200-luvulla. Se oli silloin muutaman tuhannen asukkaan pikkukaupunki. Myöhäinen keskiaika oli Norjassa köyhää aikaa. Rutto surmasi väestöstä puolet tai jopa kaksi kolmannesta. Pohjoismaiden kuningashuoneiden keskinäisten avioliittojen jälkeen maa päätyi vuonna 1387 unioniin
Tanskan
kanssa.
25
Norja jäi Tanskan alaisuuteen vielä senkin jälkeen, kun
Kalmarin unioni
1500-luvulla purkautui
Ruotsin
erotessa siitä.
26
Eidsvollin kansalliskokous ja Ruotsi-Norja
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkelit
Eidsvollin kansalliskokous
ja
Ruotsi-Norja
Suurvallat antoivat Norjan Ruotsille
Kielin rauhassa
tammikuussa 1814, kun Tanska oli päätynyt
Napoleonin
puolelle.
26
Ruotsi puolestaan oli menettänyt Suomen 1809
Haminan rauhassa
Venäjälle.
Norja julistautui itsenäiseksi
Eidsvollin kansalliskokouksessa
17. toukokuuta 1814, jolloin Norjalle vahvistettiin myös
perustuslaki
. Norjan kuninkaaksi valittiin Tanskan kruununprinssi
Kristian Fredrik
Norjan kansallispäivää
vietetään edelleen 17. toukokuuta.
Lyhyen sodan
jälkeen Ruotsi pakotti Norjan
personaaliunioniin
ja kuninkaaksi tuli Ruotsin valitsema
Kaarle XIV Juhana
23
Norjalla oli kuitenkin oma perustuslaki, parlamentti ja itsenäiset hallinto-, talous- ja oikeusjärjestelmät.
27
Norjan itsenäistyminen
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Unioni hajosi vuonna 1905. Norja julistautui itsenäiseksi 7. kesäkuuta 1905, ja Ruotsissa nousseen rauhanliikkeen ansiosta maa pidättäytyi Norjan-vastaisista toimista ja tunnusti Norjan itsenäiseksi valtioksi 26. lokakuuta samana vuonna. Norjan hallitus pyysi Tanskan prinssi Carlia kuninkaaksi. Kansanäänestyksen jälkeen parlamentti hyväksyi hänet kuninkaaksi, ja hän otti nimen
Haakon VII
ja jatkoi täten Norjan keskiaikaisten kuninkaiden perinnettä
26
(edellinen Haakon-niminen kuningas,
Haakon VI Maununpoika
, eli vuosina 1340–1380).
28
Ensimmäisen maailmansodan
aikana Norja oli Ruotsin tapaan puolueeton.
26
Toinen maailmansota
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Taistelu Norjasta
Quisling,
Himmler
Terboven
ja
Falkenhorst
Oslossa 1941.
Toisen maailmansodan
puhjetessa Norja julisti olevansa puolueeton valtio.
29
Saksa
valloitti Norjan keväällä 1940 operaatio
Weserübungissa
Norjan vastarintaliike
kesti kaksi kuukautta, minkä jälkeen kuningas ja
Nygaardsvoldin hallitus
jatkoivat toimintaansa pakolaishallituksena
Yhdistyneessä kuningaskunnassa
30
Saksa asetti miehittämänsä Norjan johtoon
Nasjonal Samlingin
johtajan,
Vidkun Quislingin
, nukkehallituksen sekä Norjaa valvovaksi
valtakunnan
komissaariksi
Saksan kansallis
sosialistisen työväenpuolueen Essenin Gauleiterin,
Josef Terbovenin
. Saksalaiset jäivät Norjaan Saksan länsiliittoutuneille antautumiseen, 8. toukokuuta 1945, asti. Pohjois-Norjaan edenneet neuvostojoukot jäivät maahan Saksan antautumisen jälkeenkin ja poistuivat vasta syyskuun lopussa.
31
Sodan jälkeen Norja sai
Marshall-apua
ja suuntautui länteen.
32
Toisen maailmansodan jälkeen
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Gro Harlem Brundtland
, Norjan pääministeri vuosina 1981, 1986–1989 ja 1990–1996.
Jens Stoltenberg
, Norjan pääministeri vuosina 2000–2001 ja 2005–2013.
Taloudellisesti Norja alkoi vaurastua merkittävästi 1970-luvulla, kun
Pohjanmereltä
alettiin pumpata
öljyä
. Norja kokosi verrattain nopeasti mittavan valtionyhtiösektorin valtiontalouden tueksi, ja maan elintaso alkoi nousta. Vuosien 1974 ja 1979
öljykriisit
nostivat öljyn hintaa voimakkaasti ja mahdollistivat Norjan talouden nousun.
33
Norja oli
YK:n
perustajajäsen ja liittyi
Natoon
1949. Norjalaiset ovat hylänneet
EY
EU
-jäsenyyden kahdesti, vuosina 1972 ja 1994.
34
EU:n vastustus on ollut suurinta pienillä paikkakunnilla ja maan pohjoisosassa. Erityisesti maanviljelijät ja kalastajat ovat pelänneet toimeentulonsa puolesta. Öljytulojen ansiosta Norja on myös kokenut pärjäävänsä paremmin talousliittoutuman ulkopuolella.
35
Norjan EU-kansanäänestyksessä 28.11.1994 äänestäjistä 52,3
% vastusti maan EU-jäsenyyttä ja kannattajia oli 47,7
% äänestäneistä.
36
EU:n ulkopuolelle jättäytymisen vastapainona Norja toimii aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla rauhanneuvottelijana ja
YK:n rauhanturvaamis
toiminnassa
37
Norjan antama
kehitysapu
suhteessa kansantuloon on maailman suurinta.
38
Norjan politiikan keskeinen vaikuttaja 1980- ja 1990-luvuilla oli
Gro Harlem Brundtland
. Työväenpuoluetta vuodet 1981–1996 johtanut Brundtland oli siviiliammatiltaan lääkäri ja hän toimi Norjan pääministerinä kolmasti: vuosina 1981, 1986–1989 ja 1990–1996. Brundtland oli Norjan ensimmäinen naispääministeri sekä ensimmäistä kertaa virkaan astuessaan myös Norjan historian nuorin pääministeri. Brundtland toimi myöhemmin vielä Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtajana vuosina 1998–2003.
39
Brundtlandin jälkeen keskeinen poliittinen vaikuttaja on ollut myös Norjan työväenpuoluetta johtanut
Jens Stoltenberg
, joka toimi Norjan pääministerinä vuosina 2000–2001 ja 2005–2013. Tämän jälkeen Stoltenberg on toiminut puolustusliitto Naton pääsihteerinä vuodesta 2014.
40
Oslossa ja
Utøyan
saarella lähellä pääkaupunkia tehtiin heinäkuussa 2011
kaksi terrori-iskua
, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.
30
Iskujen tekijäksi paljastui norjalainen
Anders Behring Breivik
, ja hänet tuomittiin 21 vuodeksi vankilaan.
41
Lokakuussa 2013 konservatiivisen Høyre-puolueen johtaja
Erna Solberg
muodosti hallituksen yhdessä oikeistopopulistisen
Edistyspuoleen
kanssa. 40 vuotta aiemmin perustettu Edistyspuolue ei ollut koskaan aiemmin ollut hallitusvastuussa. Uuden hallituksen tavoitteina olivat veronkevennykset, byrokratian karsiminen ja maahanmuutto
politiikan tiukentaminen.
42
Syyskuussa 2017 suurkäräjävaaleissa porvarillisten puolueiden kannatus väheni sen verran, että hallitus tarvitsisi jatkossa molempien tukipuolueidensa eli liberaalin
Venstren
ja
Kristillisen kansanpuolueen
tuen, kun aiemmin oli riittänyt vain toinen tukipuolueista. Näin ollen Erna Solberg muodosti tammikuussa 2018 uuden hallituksen, jossa oli mukana entisten hallituspuolueiden lisäksi myös
Venstre
43
Tammikuussa 2019 hallitukseen tuli mukaan myös Kristillinen kansanpuolue ja Solbergin hallitus muuttui enemmistö
hallitukseksi.
44
Tammikuussa 2020 oikeistopopulistinen Edistyspuolue lähti hallituksesta. Lähdön taustalla oli kiista Isis-taistelijan perheen ottamisesta Norjaan. Pääministeri Solbergin hallitus jatkoi konservatiivien, venstren ja kristillisten vähemmistö
hallituksena, joka joutuu turvautumaan edistyspuolueen tukeen suurkäräjillä.
45
Vuoden 2025 suurkäräjävaaleissa vasemmistopuolueet saivat enemmistön vaaleissa, joskin vaalien suurin nousija oli Edistyspuolue 27 lisäpaikallaan.
46
Politiikka
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan politiikka
Norjan parlamentti eli Stortinget.
Erna Solberg
, Norjan pääministeri vuosina 2013–2021
Norja on parlamentaarinen,
perustuslaillinen monarkia
, jonka muodollinen
päämies
on
kuningas
. Nykyinen kuningas on
Harald V
. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Ylin valta on
parlamentilla
eli
suurkäräjillä
(norjaksi Stortinget), johon valitaan 169 edustajaa 19 maakunnasta, sekä
pääministerin
johtamalla hallituksella.
47
Vuoden 2013 vaalitulos oli
konservatiivi
puolueelle
(Høyren) paras 28 vuoteen. Konservatiivien kannatus oli 26,8 prosenttia, ja puolue sai
suurkäräjille
48 paikkaa. Norjan kaksi porvaripuoluetta (konservatiivit ja
edistyspuolue
) muodostivat vähemmistö
hallituksen. Se saa tukea
liberaaleilta
ja
kristilliseltä kansanpuolueelta
, jotka eivät halunneet edistyspuolueen kanssa samaan hallitukseen.
48
Pääministerinä vuodesta 2013 on konservatiivien
Erna Solberg
. Edellisen hallituksen muodostanut
työväenpuolue
jäi oppositioon.
Vuoden 2017 suurkäräjävaalien
jälkeen pääministerinä jatkoi Erna Sohlberg ja hänen oikeistopopulistisen edistyspuolueen ja konservatiivisen høyre-puolueen vähemmistöhallitusta täydennettiin liberaalilla venstrellä. Kristillinen kansanpuolue pysyi hallituksen ulkopuoluella sen parlamentaarisena tukipuolueena.
43
Tammikuussa 2019 kristilliset tulivat mukaan hallitukseen, joka muuttui samalla enemmistö
hallitukseksi.
44
Norja luopui 21.5.2012 valtionkirkosta. Muutosta kannattivat sekä Norjan kirkon ylin päätäntäelin kirkolliskokous että parlamentin selvä enemmistö. Vain kolme kansanedustajaa vastusti muutosta. Perustuslain muutoksen jälkeen Norjan hallitus ei enää päätä piispannimityksiä, hallituksessa ei jatkossa ole erityistä kirkkoministeriä eikä hallituksen ministereiden enemmistön tarvitse enää kuulua kirkkoon.
49
Norjan puolustusvoimat muodostuvat maavoimista (Hæren),
Norjan laivastosta
, (Kongelige Norske Sjoeforsvaret, RNoN) ja ilmavoimista (Kongelige Norske Luftforsvaret, RNoAF) sekä kodinturvajoukoista (Heimevernet, HV). 19–35-vuotiaat miehet ja naiset ovat asevelvollisia, asepalvelus kestää periaatteessa 12 kuukautta, mutta lyhennetään usein kuuteen tai yhdeksään.
Norja on kuulunut Natoon vuodesta 1949. Kevääseen 2008 asti se valvoi Naton puolesta Itämeren ilmatilaa
F-16
-hävittäjillään, mutta nykyisin sen aktiivisin panos on 550 sotilaan joukko Naton Afganistanin operaatiossa.
50
Vuonna 2016 Norjassa myös naiset tulivat asevelvollisiksi siten, että kutsunnat koskevat kaikkia 19-vuotiaita sukupuolesta riippumatta ja noin joka kuudes sitten valitaan palvelukseen. Motivaatio on erityisen tärkeä asia, sillä pakolla ketään ei haluta armeijaan. Käytännössä halukkaita on ollut enemmän kuin on voitu ottaa palvelukseen.
51
Norjan pääministeri on
Erna Solberg
Solbergin hallituksen
oikeisto-populistisen Edistyspuolueen maahanmuutto- ja oikeusministeri
Sylvi Listhaug
kohahdutti toistuvasti julkisuudessa kannanotoillaan, ja hallituksen kaatumista uumoiltiin maaliskuussa 2018.
52
Hallitus kuitenkin jatkoi ja ministeri Listhaug erosi lausuntojensa takia hallituksesta. Vuoden kuluttua toukokuussa 2019 Sylvi Listhaug kuitenkin palasi hallitukseen terveydestä ja vanhustenhuollosta vastaavaksi ministeriksi.
53
Tammikuussa 2020 Edistyspuolue lähti hallituksesta. Taustalla oli erimielisyys Norjaan Syyrian al-Holin leiriltä otetusta Isis-taistelijan perheestä. Edistyspuolue oli ehtinyt olla hallituksessa puheenjohtajansa, valtiovarain
ministeri
Siv Jensenin
johdolla kuusi vuotta. Jensen ei kuitenkaan vaatinut hallituksen eroa ja pääministeri Erna Solbergin hallitus on jatkanut konservatiivisen Høyren, liberaalin Venstren ja Kristillisen kansanpuolueen vähemmistö
hallituksena, joka joutuu turvautumaan Edistyspuolueen tukeen.
54
Hallinnollinen jako
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Läänit
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan läänit
Norja on jaettu hallinnollisesti 15 lääniin eli
fylkeen
55
Fylket 2024.
55
Fylke (2024)
55
Pääkaupunki
Oslon lääni
Oslo
11
Rogalandin lääni
Stavanger
15
Møren ja Romsdalin lääni
Molde
18
Nordlandin lääni
Bodø
31
Østfoldin lääni
Sarpsborg
32
Akershusin lääni
Oslo
33
Buskerudin lääni
Drammen
34
Innlandetin lääni
Hamar
39
Vestfoldin lääni
Tønsberg
40
Telemarkin lääni
Skien
42
Agderin lääni
Kristiansand
46
Vestlandin lääni
Bergen
50
Trøndelagin lääni
Steinkjer
55
Tromssan lääni
Tromssa
56
Finnmarkin lääni
Vesisaari
Fylkejärjestelmään kuulumaton on omalla erityishallinnollaan
Huippuvuoret
, jonka johdossa on
kuvernööri
56
Kunnat ja kaupungit
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Katso myös
luettelo Norjan kunnista
ja
luettelo Norjan kaupungeista
Norjan nykyinen kunnallishallinnon perusyksikkö on kunta (
norj.
kommune
), joita on 356 (2020).
57
Kuntien oikeudet ja velvoitteet eivät eroa sen mukaan, kuuluuko kuntaan
kaupunki
tai kaupunkeja (
norj.
by
) vai ei.
58
Kaikkiaan 96 kuntaa on saanut kaupunkistatuksen. Kaupungin rajat noudattelevat kunnanrajoja, joten suurkaupunkiin voi kuulua runsaasti maaseutua, Oslossa on laajoja metsiä ja puolet Bergenin kaupungista on vuoristoa.
59
Vuonna 2017 käynnistyneessä kuntauudistuksessa kuntien määrää on tarkoitus vähentää 70:llä.
60
Talous
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan talous
Öljynporauslautta Statfjordin kentällä Pohjanmerellä vuonna 1982.
Norjan rahayksikkö on
kruunu
(NOK, krone), joka jakaantuu sataan
äyriin
(øre). Äyri ei ole käteiskäytössä. Yhdellä kruunulla sai toukokuussa 2019 noin 10,26 eurosenttiä ja yhdellä eurolla vastaasti noin 9,745 kruunua.
61
Norjan ostovoiman mukaan laskettu bruttokansantuote on vuonna 2025 noin 607 miljardia dollaria. Vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen. Öljystä kertyneet huomattavat omaisuudet ovat antaneet Norjalle luonnollisesti runsaan pelivaran taloutensa hoitoon ja valtiolla on huomattavasti enemmän saamisia kuin velkoja. Norjan työttömyys ja inflaatio ovat matalia.
Norjan
öljyvarat
ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: öljynvienti toi puolet vientituloista ja lähes 30
prosenttia valtion tuloista
milloin?
Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä
Saudi-Arabian
Venäjän
Arabiemiirikuntien
Iranin
ja
Kuwaitin
jälkeen.
62
Norjan öljyrahaston markkina-arvo oli heinäkuussa 2025 yli 19
000
000
000
000 Norjan kruunua eli noin 1,6 biljoonaa euroa.
63
Rahastolla Norja varautuu aikaan, jolloin sillä ei ole hyvinvointinsa turvana enää öljyä ja kaasua. Rahasto koostuu osake- ja joukkovelkakirja
sijoituksista.
26
Norja on lisäksi Euroopan alueen suurimpia
maakaasun
tuottajia, ja se on myös merkittävä
alumiinin
jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille.
26
Öljyn ja maakaasun lisäksi Norjan luonnonvaroihin kuuluvat
vesivoima
kupari
nikkeli
rautamalmi
sinkki
lyijy
kala
ja puutavara.
26
Merkittävimmät vientituotteet ovat maaöljy, maakaasu,
koneet
, metallit, kemikaalit ja kala. Viennin suurimpia kohdemaita vuonna 2021 olivat Britannia ja Saksa, joiden osuus Norjan viennistä oli 40 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vientikohteet olivat Alankomaat, Ruotsi ja Ranska. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Ruotsi ja Saksa.
64
Etelä-Norjassa harjoitetaan
intensiivistä sekataloutta
, mutta vain kolme prosenttia maa-alasta on viljelyksessä. Eniten viljeltyä maata on eteläosassa ja jokilaaksoissa. Siellä kasvatetaan maito- ja lihakarjaa, viljaa (ohraa, kauraa ja vehnää), sekä perunoita ja vihanneksia.
26
Norja kuuluu maailman tärkeimpiin
kalastusalueisiin
pitkän rantaviivansa ja matalanmeren alueiden takia.
Silli
on yleisin ja tärkein saaliskala. Sen vuosisaalis vaihtelee, ja huonoina sillivuosina avomereltä pyydystetään sen sijaan
mustakitaturskaa
. Rannikkovesien tärkeimmät saaliskalat ovat
turska
kolja
seiti
ja
punasimppu
65
66
Kalanviljelyä
on harjoitettu 40 vuoden ajan, ja siinäkin Norja on maailman johtavia maita.
Lohi
ja
kirjolohi
ovat tärkeimmät viljellyt lajit. Turskanviljely on alkanut 2000-luvulla.
67
Norjassa melkein kaikki
sähkö
tuotetaan
vesivoimalla
, ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs
kestävää kehitystä
68
Liikenne
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Juna
Oslon
ja
Trondheimin
välillä.
Lærdalin tunneli.
Norjassa on 98 lentopaikkaa, mutta vain yhdellä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatietä on 4
169 kilometriä. Satamakaupungit ovat
Bergen
Haugesund
Måløy
Mongstad
Narvik
ja
Stura
Julkinen liikenne on tehokasta, junien, bussien ja lauttojen aikataulut on usein suunniteltu sujuvia vaihtoja varten. Junalla pääsee pohjoisessa
Bodøhön
asti, Ruotsin kautta myös Narvikiin. Bergenin ja
Kirkkoniemen
väliä kulkee rannikon yhteysalus
Hurtigruten
69
Norjan yleisen tieverkon
pituus on noin 91
600 kilometriä.
70
Osa yleisistäkin teistä suljetaan talvisajaksi, jos ne eivät ole osa keskeisintä tieverkkoa ja talvihoito tulisi erittäin kalliiksi. Tällaiset tiet kulkevat yleensä vuoristoalueilla.
71
Olosuhteiden pakosta tiet voidaan sulkea myös tilapäisesti, yleensä yöajaksi. Huonon ajosään vallitessa on käytössä myös kolonna-ajo: tieosuudella sallitaan vain tienpitäjän avustamien autoletkojen kulku. Letkan keulassa ja perässä ajaa yleensä aura-auto.
72
Osa teistä on
maksullisia
– tiemaksuja kerätään noin 50 asemalla.
73
Saaristoon ja vuonojen ylitykseen käytetään monin paikoin autolauttoja.
74
Päätiestöllä on noin 950 tunnelia. Näistä kolme on pituudeltaan yli 10 kilometriä. Vuonna 2000 valmistunut
Lærdalin tunneli
(24,5 kilometriä, E16) on maailman pisin
maantietunneli
. Osa tunneleista kulkee meren alla.
75
Eiksundin alittava
tunneli
(7,8
km, 653) on maailman syvimmällä käyvä maantietunneli. Sen alin kohta sijaitsee 287 metriä meren pinnan alapuolella.
76
Väestö
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan väestö
Väestötiedot
vuonna
77
Väestönkasvu
0,33
Syntyvyys
(2013)
10,8
000
henkilöä
Kuolleisuus
(2013)
9,21
000
henkilöä
Elinajanodote
80,44
Lapsikuolleisuus
3,47
000 syntymää
HIV:n
levinneisyys
aikuisväestössä
(2009)
0,1
Lukutaitoisia
100
% väestöstä
Ikärakenne
Mediaani
-ikä
(2013)
40,6 vuotta
0–14-vuotiaat
18,9
15–64-vuotiaat
66,2
65 vuotta täyttäneet
14,9
Infobox OK
Nidarosin tuomiokirkko
on Pohjois-Euroopan suurimpia kirkkorakennuksia.
Marraskuussa 2025 Norjassa oli noin 5,6 miljoonaa asukasta.
Vuonna 2024 asukkaista 83,2 prosenttia oli
norjalaisia
78
Muita eurooppalaisia oli 3,6 prosenttia ja muita kuin eurooppalaisia vain kaksi prosenttia.
Vuoden 2024 alussa maassa oli noin 931
000
maahanmuuttajaa
, vuoden 2025 alussa 965
000.
78
79
Lisäksi vuoden 2025 alussa maassa eli 230
000 henkeä, jotka olivat syntyneet Norjassa maahanmuuttajavanhemmille.
79
Vuoden 2024 alussa maahanmuuttajia oli saapunut eniten Puolasta, Ukrainasta, Syyriasta, Somaliasta, Liettuasta, Saksasta ja Ruotsista. Norjassa maahanmuuttajavanhemmille syntyneiden merkittävimmät taustamaat olivat tuolloin Somalia, Pakistan, Puola, Irak, Vietnam, Eritrea ja Liettua.
80
Kielet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan kielipolitiikka
Norjan kielestä
käytetään kahta kirjoitusmuotoa:
bokmålia
ja
nynorskia
. Vuonna 1996 julkaistussa kyselytutkimuksessa 7,5 prosenttia sanoi käyttävänsä nynorskia pääasiallisena kielimuotonaan yksityiselämässään, ja näiden lisäksi viisi prosenttia käytti vaihtelevasti nynorskia ja bokmålia. Kielimuodon käyttö on vahvasti aluesidonnaista: vuonna 1991 peruskoululaisista käytti nynorskia
Sognin ja Fjordanen läänissä
96
prosenttia ja
Telemarkissa
20
prosenttia, mutta
Hedmarkissa
vain 0,2
prosenttia.
81
Saame
on virallinen kieli
Kautokeinon
Kaarasjoen
Kaivuonon
Lavangenin
Uuniemen
Porsangin
Tenon
Tysfjordin
ja
Snåsan
kunnissa. Norjassa puhutaan kolmea saamelaiskieltä:
pohjoissaamea
eteläsaamea
ja
luulajansaamea
82
Kveeni
(suomen kieli) ja kaksi eri
romanikieltä
mainitaan Norjan kielipolitiikan määrittelyssä suojeltavina ja elvytettävinä kielinä.
83
Uskonnot
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Vuonna 2019 väestöstä 68,7 prosenttia kuului
evankelis-luterilaiseen
Norjan kirkkoon
84
Muiden
kristillisten
uskontokuntien edustajia on 6,9 prosenttia,
muslimeja
3,4 prosenttia ja muita uskontoja 0,8 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia on 20,2 prosenttia väestöstä.
85
86
Maan
juutalaiseen
vähemmistöön kuuluu noin 2
000 henkilöä.
87
Vain 20 prosenttia pitää
Jumalaa
tärkeässä asemassa elämässään, mikä on Euroopan alimpia lukuja. Vuoden 2010 Eurobarometer-kyselytutkimuksessa 22 prosenttia norjalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 44
prosenttia uskoi johonkin korkeampaan voimaan ja 29
prosenttia ilmoitti ettei usko kumpaakaan edellisistä
88
Koulutus
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Norjassa on kymmenen vuotta kestävä oppivelvollisuus. Peruskoulu alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. Peruskoulutus on maksutonta, mutta kouluun pitää ottaa mukaan omat eväät.
89
Ennen oppivelvollisuutta lasten on mahdollista osallistua maksulliseen päiväkotitoimintaan
90
. Maan väestörakenteen takia 40
prosenttia kouluista on niin pieniä, että niissä on yhdysluokkia. Kuntien velvollisuus on tarjota iltapäivähoitoa neljän alimman luokan oppilaille.
91
16–19-vuotiailla on oikeus opiskelupaikkaan ammatillisessa tai yliopistoon valmentavassa oppilaitoksessa.
92
Korkeakoulutuksesta vastaavat maan kahdeksan
yliopistoa
ja yhdeksän korkeakoulua, 20 valtiollista ammattikorkeakoulua, kaksi taideakatemiaa ja 16 yksityistä ammatti
korkeakouluihin rinnastettavaa oppilaitosta.
93
Kulttuuri
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Tyttöjä kansallispuvuissa
Norjalaisten kansallisia symboleja ovat lippu, maisema, kansallispuvut ja kansallispäivä. Monilla yksityisillä ihmisillä on oman alueensa kansallispuku ja
Norjan lippu
. Kansallispäivän tapahtumissa heilutetaan pienoislippuja ja koristellaan paikkoja sinisin, punaisin ja valkoisin viirein. Maisemasta nauttiminen korostuu mökeillä ja ulkoilu
harrastuksissa, kuten hiihdossa ja patikoinnissa.
94
Omaleimaisin
norjalainen ruokalaji
on ruskea
meesjuusto
, josta vedetään ohuita viipaleita juustohöylällä leivän päälle. Aamiainen on tukeva, lounas kevyt, ja päivällisellä syödään yleensä perunaa ja lihaa tai kalaa.
94
Musiikissa Norjan suuri nimi on
Edvard Grieg
. Kuvataiteessa tunnetuimpia hahmoja ovat symbolisti
Edvard Munch
ja kuvanveistäjä
Gustav Vigeland
94
Unescon maailmanperintö
luettelossa
on Norjasta seitsemän kohdetta. Länsi-Norjan vuonot
Geirangerfjord
ja
Nærøyfjord
ovat listalla luonnonarvojen takia, muut ovat kulttuurikohteita:
Altan
kalliopiirrokset
ajalta 4200–500 eaa.,
Bergenin
Bryggen
eli 1400-luvun rahtisatama puisine makasiineineen, 1600-luvulla perustettu kaivoskaupunki
Røros
Struven ketju
(osa kansainvälistä kohdetta),
Urnesin puukirkko
1200-luvun alusta ja
Vegan
saaristo, kulttuurimaisema napapiirillä, jossa haahkanuntuvat ovat olleet merkittävä elinkeino.
95
Kirjallisuus
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Pääartikkeli
Norjan kirjallisuus
Varhaisin norjalainen kirjallisuus oli
riimukirjoitusta
, jonka varhaisimmat löydöt on ajoitettu 300–400-luvuille.
Keskiajalla
Norjassa kukoisti
viikinkikulttuuri
, joka on tunnettu runsaasta
muinaisnorjan
kielellä kirjoitetusta kirjallisuudesta. Norjassa ja
Islannissa
puhuttiin tuolloin käytännössä samaa kieltä ja ihmisten ja ajatusten liikkuvuus maiden välillä oli suurta, joten keskiajan Norjan ja Islannin kirjallisuutta on vaikea erottaa toisistaan. Vaikka
saagat
on suurimmaksi osaksi kirjoitettu Islannissa, ne todennäköisesti perustuvat suurelta osin suulliseen perinteeseen, joka on lähtöisin Norjasta.
96
Muinaisnorjan
kielinen kirjallisuus tyrehtyi 1350-luvulla
mustan surman
aiheuttamaan lamaan, ja samalla loppui Norjan ja Islannin yhteiskulttuuri, kun luku- ja kirjoitustaitoiset kuolivat. Norja joutui tällöin
Tanskan
vallan alle, eikä maalla käytännössä ollut omaa kirjallista kulttuuria ennen 1500-luvun
uskonpuhdistusta
ja
humanismia
. 1600-luvulla
barokkiajan
tärkeimpiä kirjailijoita Norjassa olivat maan ensimmäinen ammattikirjailija
Dorothe Engelbrektsdatter
sekä leppoisan huumorin sävyttämästä uskonnollisesta ja maantieteellisestä runoudesta tunnettu
Petter Dass
97
1700-luvulla
valistuksen
ajan merkittävimmäksi norjalais
kirjailijaksi katsotaan usein
Bergenissä
syntynyt näytelmäkirjailija
Ludvig Holberg
, joka tosin asui suurimman osan elämästään
Kööpenhaminassa
ja kirjoitti teoksensa
tanskaksi
ja
latinaksi
. Holbergin tunnetuimpia näytelmiä ovat komediat
Jeppe paa Bierget
ja
Erasmus Montanus
98
1800-luvun alun kirjallisuutta vallitsi
kansallisromantiikka
, ja muun muassa norjalaista
kansanrunoutta
ja kansantarinoita kerättiin maaseudulta ja julkaistiin kokoelmina.
99
Romantiikan ajan runoutta leimasi sittemmin
kansallisrunoilijaksi
kohotetun, kansallismielisen
Henrik Wergelandin
ja kosmopoliitti
Johan Sebastian Welhavenin
kaksinkamppailu.
100
Romantiikan
ja
realismin
väliin sijoittuvaa
Camilla Collettin
Amtmandens Døttreä
on kutsuttu Norjan ensimmäiseksi nykyaikaiseksi romaaniksi, ja se on myös ensimmäinen naisten yhteiskunnalliseen asemaan huomiota kiinnittävä teos.
101
1800-luvun loppupuolen draamaa hallitsi Norjan kansainvälisesti tunnetuin kirjailija
Henrik Ibsen
. Kotimaassaan merkittävän aseman sai myös
Nobel-palkittu
Bjørnstjerne Bjørnson
, joka tosin on merkittävämpi yhteiskunnallisena vaikuttajana kuin kirjallisilta ansioiltaan. Vuosisadan lopussa
Amalie Skram
oli norjalaisen
naturalismin
merkittävin nimi.
102
1890-luvulla
Knut Hamsun
nousi maailmanmaineeseen romaanillaan
Nälkä
. Hamsun on kansainvälisesti merkittävimpiä
modernistisen
kirjallisuuden uranuurtajia ja saanut sittemmin Nobel-palkinnon.
1900-luvun merkittävimpiä nimiä ovat
Sigurd Hoel
Nordahl Grieg
Tarjei Vesaas
, Nobel-palkittu
Sigrid Undset
ja sotienjälkeisen ajan
Jens Bjørneboe
Bjørg Vik
ja
Kjartan Fløgstad
94
Kuvataide
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Kansallisen maalaustaiteen perustajia Norjassa oli romanttista suuntaa edustanut
Johan Christian Dahl
. 1800-luvun loppupuolella Pariisin vaikutteet nousivat etualalle. Realistisen ja norjalaiseen taiteeseen muun muassa maisemien kautta pyrkineistä tuli yksi suuntaus. Toista leiriä edustivat myös yhteiskunnallisia aiheita käsitelleet boheemit
Christian Krohgin
johdolla. Boheemien nuorempaan polveen kuului
Edvard Munch
, joka kuvasi mystiikan ja ekspressionismin keinoin surua, mustasukkaisuutta, yksinäisyyttä ja ahdistusta.
103
Urheilu
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Holmenkollenin mäki.
Norja on talviurheilumaa.
Hiihto
ja
luistelu
eri muodoissaan ovat suosittuja harrastuksia talviaikaan ja erityisesti hiihto on osa maan identiteettiä.
104
Norja tunnetaan modernin hiihdon synnyinmaana. Köyhä maanviljelijä
Sondre Norheim
kehitti 1800-luvulla niin sanotun
telemark-suksen
, jonka avulla hän pystyi hyppimään ja kääntymään ilman suksen irtoamista.
105
Ensimmäiset hiihtokilpailut järjestettiin Norjassa jo 1866,
106
ja
Holmenkollenin hiihtofestivaalit
on järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1892.
104
Norja on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900.
107
Se on
talviolympia
historian
menestynein maa, ja talvikisat on järjestetty maassa kahdesti,
1952 Oslossa
ja
1994 Lillehammerissa
104
Ampumahiihtäjä
Ole Einar Bjørndalen
on historian menestynein urheilija talviolympialaisissa.
108
Hän on saanut kahdeksan kulta- ja neljä hopea- ja yhden pronssimitalin. Maastohiihdossa ja pohjoismaisessa yhdistetyssä Norja on olympiahistorian menestynein maa.
Talvilajien lisäksi
yleisurheilu
ja
jalkapallo
ovat myös suosittuja.
104
109
Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin Oslossa
vuonna 1946
110
Norjan jalkapallomaajoukkue
voitti pronssia
kesäolympialaisissa 1936
. Se on pelannut MM-kilpailuissa kolme kertaa, parhaana saavutuksenaan toiselle kierrokselle pääsy
vuonna 1998
. Parhaimmillaan Norja on ollut
FIFA-rankingissa
maailmanlistan toisena. Tunnettuja jalkapalloilijoita ovat muun muassa
Ole Gunnar Solskjær
Martin Ødegaard
Ada Hegerberg
Caroline Graham Hansen
ja
Erling Braut Haaland
Naisten jalkapallomaajoukkue
on menestynyt miehiä paremmin, ja se voitti
maailmanmestaruuden 1995
ja olympiakultaa
2000
109
Yleisurheilijoista esimerkiksi keihäänheittäjät
Andreas Thorkildsen
ja
Trine Solberg-Hattestad
sekä juoksijoista
Karsten Warholm
Vebjørn Rodal
ja
Jakob Ingebrigtsen
ovat menestyneet arvokisoissa.
111
Ralliautoilija
Petter Solberg
voitti rallin maailmanmestaruuden 2003 ja kymmeniä osakilpailuja sen jälkeen.
112
Norjan urheilun taso on ylipäätään laaja ja kautta linjan äärimmäisen menestyksekäs suhteessa väkilukuun.
113
Lähteet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Ham, Anthony & Roddis, Miles & Lundgren, Kari:
Norway
Footscray, Victoria
Lonely Planet Publishing, 2008.
Google-kirjat
Viitattu 1.12.2011.
(englanniksi)
Kagda, Sakina & Cooke, Barbara:
Norway
Tarrytown, New York
Marshall Cavendish, 2006.
ISBN
978-0-7614-2067-5
Google-kirjat
Viitattu 1.12.2011.
(englanniksi)
Andersen, Per Thomas:
Norsk litteraturhistorie
(2. painos)
Oslo
Universitetsforlaget, 2012.
ISBN
978-82-15-01704-4
(norja)
Viitteet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Population, january 1 2020, Statistics Norway
Areal av land og ferskvatn, 1. januar 2020
Kartverket, mapping directory for Norway
20.12.2019.
Arkistoitu
8.6.2019. Viitattu 1.3.2020.
(norjaksi)
Population
1.1.2026.
Statistisk sentralbyrå (SSB). Viitattu 7.2.2026.
(englanniksi)
List of Countries, Dependencies, and Territories By Population
Encyclopedia Britannica
6.10.2025. Viitattu 7.2.2026.
(englanniksi)
Population, 1 January 2015
19.2.2015.
Statistisk sentralbyrå / Statistics Norway. Viitattu 14.5.2015.
(englanniksi)
Norway
(.html)
International Monetary Fund. Viitattu 26.5.2025.
(englanniksi)
Human Development Report 2020.
UNDP.org
(englanniksi)
Norway
The World Factbook
Washington, DC
Central Intelligence Agency.
Arkistoitu
(englanniksi)
Arkistoitu
– Internet Archive)
Norway: Major Municipalities
citypopulation.de
. Viitattu 22.9.2020.
(englanniksi)
Galdhøpiggen
Peakware
Sognefjord
sognefjord.no
Arkistoitu
8.5.2014. Viitattu 9.7.2013.
(englanniksi)
Lake Mjøsa | Largest Lake in Norway, Size & Depth | Britannica
www.britannica.com
. Viitattu 2.2.2025.
(englanniksi)
Norway documents continental shelf off Bouvet Island and Dronning Maud Land
Governnment.no
5.5.2009. Viitattu 14.5.2015.
(englanniksi)
Lov om Bouvet-øya, Peter I's øy og Dronning Maud Land m.m. (bilandsloven)
(norjaksi)
Norway
14.5.2012.
BBC Weather. Viitattu 14.5.2015.
(englanniksi)
Norway: Forests and forestry
Arkistoitu
– Internet Archive)
Boreal Forest
Norway
About Forestry in Northern European countries
Metla
Norges Nasjonalblomster og fylkesblomstene
Aktiv I Oslo.no
. Viitattu 2.2.2025.
(norjaksi)
Threatened Species
Environment.no
Arctic fox, Norway
Arkistoitu
– Internet Archive)
Environment.no
Protected areas
Environment.no
History
Arkistoitu
– Internet Archive)
Lonely Planet
Norjan suurlähetystö, Helsinki:
Historia.
13.12.2009.
Arkistoitu
23.5.2012.
Middle Ages
Embassy of Norway
Background Note Norway
(Previous editions)
2012.
US Department of State.
Arkistoitu
13.10.2012. Viitattu 15.3.2015.
Introduction: Historical development in Norway
National Museums in Norway
(s. 657) Arne Bugge Amundsen
Haakon VI Magnusson
Britannica
Tor Dagre:
Norja vuoden 1905 jälkeen.
Norjan suurlähetystö, Helsinki
Arkistoitu
23.5.2012. Viitattu 21.11.2008.
Timeline
BBC
Norway's liberation
Tor Dagre, Reisenett
Norway after WW2
Norway. The official site in the United States
Old-age Pension Systems in the Nordic Countries
(pdf)
(s. 18)
2008.
Nordic Social-Statistical Committee.
Arkistoitu
22.8.2014. Viitattu 14.5.2015.
(englanniksi)
Country Profile
BBC
Why did Norway not join the European Union?
Arkistoitu
– Internet Archive)
Nordic Notes 2002
Kansanäänestykset EU-jsenyydestä syksyllä 1994
www.maailmanmuutos.fi
Arkistoitu
24.1.2021. Viitattu 17.2.2020.
Peacekeeping Operations
Arkistoitu
– Internet Archive)
Norway UN
DAC member profile: Norway
OECD. Viitattu 14.5.2015.
(englanniksi)
Gro Harlem Brundtland | Biography & Facts
Encyclopedia Britannica
. Viitattu 17.2.2020.
(englanniksi)
Jens Stoltenberg | prime minister of Norway and secretary-general of NATO
Encyclopedia Britannica
. Viitattu 17.2.2020.
(englanniksi)
Breivik sai 21 vuoden vankeustuomion
Ilta-Sanomat
24.8.2012. Viitattu 17.2.2020.
Norja sai uuden hallituksen - Oikeistopopulistit ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen
Yle Uutiset
. Viitattu 17.2.2020.
Norja saamassa uuden hallituksen nykyisen pääministerin johdolla
Helsingin Sanomat
12.1.2018. Viitattu 17.2.2020.
Antti Lehmusvirta:
Norjaan syntyi historiallinen enemmistöhallitus - öljyteollisuuden lobbarit kiittelevät
Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti
. Viitattu 17.2.2020.
Norjan edistyspuolue lähtee hallituksesta – Isis-vaimon paluu oli liikaa
ts.fi
20.1.2020.
Arkistoitu
17.2.2020. Viitattu 17.2.2020.
Analyysi: Vasemmisto vei vaalit, mutta oikeistopopulistit ottivat suurimman voiton Norjassa
Yle Uutiset
9.9.2025. Viitattu 17.9.2025.
Europe
:: Norway — The World Factbook - Central Intelligence Agency
www.cia.gov
Arkistoitu
6.5.2020. Viitattu 17.2.2020.
Norjan oikeistopopulistit nousevat ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen
HS.fi
2.10.2013. Viitattu 22.11.2013.
Anna-Liina Kauhanen:
Norja sinetöi kirkon eron valtiosta.
Helsingin Sanomat
22.5.2012.
Norway
Arkistoitu
– Internet Archive)
Allied Command Operations NATO
Norjan naisillekin tuli asevelvollisuus – mutta kaikki halukkaat eivät mahdu armeijaan
Yle Uutiset
. Viitattu 17.2.2020.
Populistiministeri Sylvi Listhaugin Facebook-päivitys horjuttaa Norjan hallitusta,
Yle 19.3.2018
Sylvi’s back, to both cheers and groans
www.newsinenglish.no
. Viitattu 17.2.2020.
Nurminen, Jussi:
Isis-taistelijan perhe ajoi Norjan hallituskriisiin – oikeistopopulistit lähtevät hallituksesta
Yle Uutiset
. Viitattu 17.2.2020.
Fylkesinndelingen fra 2024
5.7.2022.
Regjeringen. Viitattu 1.3.2024.
(norjaksi)
The administration of Svalbard
Norway Ministry of Justice
(englanniksi)
Kommuner i Norge
Store norske leksikon. Viitattu 10.5.2022.
(norjaksi)
Counties of Norway
Statoids
Norway: Country Study Guide
, s. 71.
USA International Business Publications, 2002.
ISBN
9780739743980
NRK:
Slik endres norgeskartet
NRK
. Viitattu 28.12.2017.
(norjaksi)
Norjan kruunu
(Norjan kruunun kurssi)
2019.
Valuutat.fi.
Arkistoitu
3.5.2019. Viitattu 3.5.2019.
Norway Energy Data, Statistics and Analysis – Oil, Gas, Electricity, Coal
U.S. Energy Information Administration. Viitattu 4.2.2011.
(englanniksi)
Oljefondet
(Oljefondets markedsverdi)
22.7.2025.
Statens Pensjonsfond utland. Viitattu 22.7.2025.
External trade in goods
(Imports and exports of goods, by trade areas, continents and countries. Year. NOK Million)
19.4.2022.
Statistisk sentralbyrå. Viitattu 21.4.2022.
Fishery and Aquaculture Country Profile Norway
FAO
Fish Stocks
Arkistoitu
– Internet Archive)
The Norwegian Ministry of Fisheries and Coastal Affairs
Aquaculture
Arkistoitu
– Internet Archive)
The Norwegian Ministry of Fisheries and Coastal Affairs
Energy Information Administration
Getting Around
Lonely Planet
Nøkkeltall 2007
Arkistoitu
– Internet Archive)
Statens vegvesen. Luettu 19.11.2008
Roads closed during winter
Visit Norway
Trucker's guide to driving in Norway
(s. 18)
2008.
Vegvesen (Norjan tiehallinto).
Arkistoitu
5.4.2011. Viitattu 30.11.2011.
Toll roads and AutoPASS
VisitNorway
Express boats and car ferries
Visit Norway
Through the Mountains and Over the Fjords
Arkistoitu
– Internet Archive)
Nortrade
Eiksund Tunnel
Arkistoitu
– Internet Archive)
Norway Tunneling
The World factbook
CIA.
Arkistoitu
6.5.2020. Viitattu 9.7.2013.
(englanniksi)
Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents
SSB
. Viitattu 2.2.2025.
(englanniksi)
Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents
SSB
. Viitattu 18.9.2025.
(englanniksi)
Statistics and analysis of immigrants in Norway 2023
SSB
. Viitattu 18.9.2025.
(englanniksi)
Olaf Almenningen:
Nynorsk i Noreg i dag
(s. 39 ja 41)
Språknytt
1996.
Kielet
Norden
Mål og meining / 2.3 Hovudtiltaka i meldinga
(Tilråding frå Kultur- og kyrkjedepartementet av 27. juni 2008, godkjend i statsråd same dagen. (Regjeringa Stoltenberg II))
Ein heilskapleg norsk språkpolitikk
Kulturdepartmentet, Regjeringen. Viitattu 30.11.2011.
(norjaksi)
Church of Norway, 2019
17.6.2020.
Statistisk sentralbyrå – Statistics Norway. Viitattu 10.12.2020.
(englanniksi)
Members of Christian communities outside the Church of Norway.
8.12.2020 Statistics Norway
Members of religious and life stance communities outside the Church of Norway, by religion/life stance.
8.12.2020 Statistics Norway
M. Avrum Ehrlich:
Encyclopedia of the Jewish diaspora
: origins, experiences, and culture
, s. 1082-1087.
ABC-CLIO, 2009.
ISBN
978-1-85109-873-6
(englanniksi)
Special Eurobarometer, biotechnology, page 204
(PDF)
ec.europa.eu
Fieldwork: Jan-Feb 2010.
Peruskoulu
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta
. Viitattu 21.3.2021.
Päivähoito
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta
. Viitattu 21.3.2021.
The Norwegian Education System
Ministry of Education and Research.
Upper Secondary Education and Training
Ministry of Education and Research
List of Institutions
Study in Norway
The Norwegian Centre for International Cooperation in Higher Education.
Arkistoitu
11.8.2013. Viitattu 12.9.2013.
Norway
Countries and their cultures
Properties inscribed on the World Heritage List
Unesco. Viitattu 14.4.2010.
(englanniksi)
Andersen, P. T.:
Norsk litteraturhistorie
. 2. painos. Universitetsforlaget, 2012, sivut 13–17
Andersen, P. T.:
Norsk litteraturhistorie
. 2. painos. Universitetsforlaget, 2012, sivut 111–121
Andersen, P. T.:
Norsk litteraturhistorie
. 2. painos. Universitetsforlaget, 2012, sivut 137–147
Andersen, P. T.:
Norsk litteraturhistorie
. 2. painos. Universitetsforlaget, 2012, sivut 190–195
Andersen, P. T.:
Norsk litteraturhistorie
. 2. painos. Universitetsforlaget, 2012, sivut 175–190
Andersen, P. T.:
Norsk litteraturhistorie
. 2. painos. Universitetsforlaget, 2012, sivut 214–220
Andersen, P. T.:
Norsk litteraturhistorie
. 2. painos. Universitetsforlaget, 2012, sivut 269
Taiteen pikkujättiläinen, s.448-450. WSOY, 1995.
ISBN
951-0-16447-X
Norway
Encyclopædia Britannica
2011.
Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 1.12.2011.
(englanniksi)
Kagda & Cooke, s. 107.
Kagda & Cooke, s. 108.
Norway
Arkistoitu
– Internet Archive)
Sport reference. Viitattu 18.11.2010
Björndalen nousi kaikkien aikojen ykköseksi
yle.fi
. Viitattu 26.6.2017.
Ham & Roddis & Lundgren, s. 44–45.
Who We Are
Arkistoitu
– Internet Archive)
Bislett Diamond League
Norway Athletics
Arkistoitu
– Internet Archive)
Sport reference
Petter Solberg
Arkistoitu
– Internet Archive)
WRC Hall of Fame
Kilpeläinen, Juuso:
Kommentti: Norjan esimerkki paljastaa Huuhkajien itsepetoksen
SuomiFutis
12.10.2025.
”Väestömäärään suhteutettuna Norja on kenties maailman menestynein urheilumaa. Jos esimerkiksi Ruotsi, joka on kaksi kertaa suurempi kuin Norja, olisi huuhtonut olympiakultaa samaa tahtia, se olisi mitalitaulukon kolmas, Kiinankin edellä.” Viitattu 13.10.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
Norja
Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta
Norja
Wikimatkoissa
Norja Google Maps -karttapalvelussa
Norjan virallinen sivusto
Arkistoitu
– Internet Archive)
Norjan tilastokeskuksen sivusto
Euroopan
valtiot
Itsenäiset valtiot
Alankomaat
Albania
Andorra
Armenia
Azerbaidžan
Belgia
Bosnia ja Hertsegovina
Bulgaria
Espanja
Georgia
Irlanti
Islanti
Italia
Itävalta
Kazakstan
Kreikka
Kroatia
Kypros
Latvia
Liechtenstein
Liettua
Luxemburg
Malta
Moldova
Monaco
Montenegro
Norja
Pohjois-Makedonia
Portugali
Puola
Ranska
Romania
Ruotsi
Saksa
San Marino
Serbia
Slovakia
Slovenia
Suomi
Sveitsi
Tanska
Tšekki
Turkki
Ukraina
Unkari
Valko-Venäjä
Vatikaani
Venäjä
Viro
Yhdistynyt kuningaskunta
Kiistanalaiset valtiot
Abhasia
Artsakh
Etelä-Ossetia
Katalonia
Kosovo
Pohjois-Kypros
Transnistria
Lasketaan kuuluvaksi myös
Aasiaan
Pohjoismaiden neuvosto
Jäsenmaat
Islanti
Norja
Ruotsi
Suomi
Tanska
Liitännäisjäsenet
Ahvenanmaa
Färsaaret
Grönlanti
Neuvosto
Keskusta
: 23
Konservatiivit
: 13
Sosiaalidemokraatit
: 23
Vapaa Pohjola
: 7
Vihreä vasemmisto
: 8
Palkinnot
Elokuva
Kirjallisuus
Musiikki
Lasten ja nuorten kirjallisuus
Ympäristö
Muuta
Nordic Master Programme
Nuorten Pohjoismaiden neuvosto
Pohjoismainen kulttuuripiste
Pohjois-Atlantin liitto
Jäsenvaltiot
Alankomaat
Albania
Belgia
Bulgaria
Espanja
Islanti
Italia
Kanada
Kreikka
Kroatia
Latvia
Liettua
Luxemburg
Montenegro
Norja
Pohjois-Makedonia
Portugali
Puola
Ranska
Romania
Ruotsi
Saksa
Slovakia
Slovenia
Suomi
Tanska
Tšekki
Turkki
Unkari
Viro
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Rakenne
Päämaja
Pääsihteeri
Supreme Headquarters Allied Powers Europe
Parlamentaarinen yleiskokous
Standardointisopimus
Kahdenväliset suhteet
Major non-NATO ally
Naton rauhankumppanuus
Tunnukset
Naton lippu
Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset
FAST
ISNI
VIAF
WorldCat
Kansalliset
Norja
Espanja
Ranska
BnF data
Katalonia
Saksa
Israel
Yhdysvallat
Japani
Tšekki
Portugali
Maantieteelliset
MusicBrainz area
Tieteilijät
CiNii
Taiteenala
KulturNav
Henkilöt
UK Parliament
Yle
Muut
Encyclopedia of Modern Ukraine
Dictionnaire historique de la Suisse
NARA
IdRef
Yale LUX
Noudettu kohteesta ”
Luokat
Lupaavat artikkelit
Norja
Piilotetut luokat:
Merkityt versiot lista A
Tietolaatikot joiden kuva-parametrissa on wikikoodia
Small-elementtiä käyttävät tietolaatikot
Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot
Tietolaatikon nimi-parametri ei vastaa Wikidatassa olevaa nimeä
Maantieteeseen liittyvät artikkelit
Tapahtumalle ei ole merkitty tapahtuma-aikaa
Yhteiskuntaan liittyvät artikkelit
Wikipedia-artikkelit FAST-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit ISNI-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit WorldCat Entities -tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit BIBSYS-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit BNE-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit BNF-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit BNFdata-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit CANTICN-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit GND-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit J9U-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit LCCN-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit NDL-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit NKC-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit PortugalA-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit MusicBrainz area -tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit CINII-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit KULTURNAV-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit UKPARL-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Yle-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit EMU-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit HDS-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit NARA-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit SUDOC-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Yale LUX -tunnisteilla
41.2 Pohjoismaat
Seulonnan keskeiset artikkelit
Norja
Lisää aihe